Uutiset / 19.04.2024

Journalistiliitto kutsuu suomalaisia mediayrityksiä keskustelemaan itsensätyöllistäjien työehdoista ja palkkioista

Journalistiliitto haluaa keskustella suomalaisten mediayritysten ja alan päättäjien kanssa itsensätyöllistäjien työehdoista ja palkkioista. Keskusteluiden jälkeen liitto haluaa myös avata neuvotteluja freelancereiden vähimmäistyöehdoista.

Liitto on lähettänyt viidellekymmenelle mediayritykselle ja mediapäättäjälle avoimen kutsun osallistua keskusteluun. Keskusteluaika haetaan kiinnostuneiden kesken. Keskusteluja voidaan käydä myös yrityskohtaisesti.

Lue lisää liiton tavoitteista täältä.

Sama korvaus samasta työstä on yleisesti tunnustettu periaate. Journalistiliiton viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan freelancerin euro on kuitenkin vain 62 senttiä verrattuna työsuhteiseen journalistiin. Kollektiivinen neuvotteluoikeus on Journalistiliiton mukaan paras tapa parantaa freelancereiden ja itsensätyöllistäjien työoloja.

Liitto on tavannut jo kohdennetusti joukon aikakauslehtien kustantajia, kirjakustantajia ja Yleisradion edustajia tänä keväänä. Nyt myös muille mediayrityksille halutaan avata sama mahdollisuus.

Lue tästä aiemmista tapaamisista:

Aiemmin jokaisen freelancerin on pitänyt käydä neuvottelut yksin, vaikka vastassa on ollut iso mediayritys. Neuvotteluasetelma ei ole ollut reilu. Euroopan komissio hyväksyi syyskuussa 2022 suuntaviivat, joiden mukaan itsensätyöllistäjät voivat tietyissä olosuhteissa neuvotella kollektiivisesti rikkomatta EU:n kilpailusääntöjä. Ammattiliitoilla on nyt oikeus edustaa itsensätyöllistäjiä neuvotteluissa.

Lue aiempi uutisemme: Kilpailu- ja kuluttajavirasto vahvisti: Liitto voi neuvotella itsensätyöllistäjän työehdoista (15.9.2023)


Katso myös

Kaikki uutiset

Liitto on tukenasi kesälläkin

Kysy meiltä laki- ja työsuhdeneuvontaa tai hoida jäsenasioitasi.

Journalistiliitto: Merkityksellisen journalismin tekeminen vaatii ammattilaisia

Koska tekoäly tekee disinformaation levittämisestä aiempaa helpompaa, tarvitaan investointeja niin journalistiseen mediaan kuin media- ja tekoälylukutaitoon. Suomalaisten suhde uutisiin on muutoksessa, selviää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2026 -kyselytutkimuksesta.

Järjestöt vetoavat tietokirjallisuuden valtionrahoituksen kasvattamiseksi

Valtion kirjallisuuden tukemiseen kohdistamista kirjastoapurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuden ja 10 prosenttia tietokirjallisuuden tekijöille. Valtaosa Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta; tällä hetkellä tietokirjojen osuus on noin 70 prosenttia.