Uutiset / 24.04.2020

Journalistiliitto: Koronatuki ensin kriisiyrityksille, sitten pysyvä tuki tiedonvälityksen turvaamiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää parhaillaan, miten koronakriisin vuoksi vaikeuksiin ajautunutta mediaa voisi tukea. Selvitys on tarkoitus julkistaa ensi viikon aikana.

 

Journalistiliitto pitää tukea välttämättömänä ja esittää, että mediatukea tulisi kohdistaa ensi sijassa kriisiyrityksiin, jotka ovat kärsineet ilmoitusten vähenemisestä eniten. Sellaisia ovat eritoten pienet, pääosin mainostuloilla elävät tiedotusvälineet. Kriisituen on oltava merkittävä, jotta sillä on todellinen vaikutus.

”Mikäli ne eivät saa hätäapua, nähtävissä on niiden kaatuminen ja alueellisen tiedonvälityksen heikentyminen dramaattisesti”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Kriisiavun avun jälkeen pitää hyvin nopeasti siirtyä seuraavaan vaiheeseen, jossa keskitytään uutis- ja sisällöntuotannon tukemiseen. ”Palkkatuki, joka auttaa toimituksia tuottamaan tietoa, kohdistuu suoraan tiedonvälityksen ytimeen. Journalistit pitää saada pysymään töissä, jotta he pystyvät tekemään kansalaisille välttämättömiä uutisia”, Aho sanoo. Uutis- ja ajankohtaistiedon kulutus on kasvanut merkittävästi viime viikkoina. Akuutin kriisivaiheen jälkeen Suomeen pitää muiden Pohjoismaiden tapaan luoda pysyvä tukimalli. Sen tulee tukea demokratiaa eli turvata monipuolinen tiedonvälitys.  ”Tämä on demokratiatuki, ei yritystuki. Näin ajatellaan myös muissa Pohjoismaissa”, Hanne Aho painottaa. Tällä hetkellä Suomessa ei muista Pohjoismaista poiketen ole mediatukia. ”Median velvollisuus on tuottaa kansalaisille tietoa. Kriisitilanteissa tästä velvollisuudesta tulee välttämättömyys.”

Katso myös

Kaikki uutiset

Journalistiliitto: Merkityksellisen journalismin tekeminen vaatii ammattilaisia

Koska tekoäly tekee disinformaation levittämisestä aiempaa helpompaa, tarvitaan investointeja niin journalistiseen mediaan kuin media- ja tekoälylukutaitoon. Suomalaisten suhde uutisiin on muutoksessa, selviää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2026 -kyselytutkimuksesta.

Järjestöt vetoavat tietokirjallisuuden valtionrahoituksen kasvattamiseksi

Valtion kirjallisuuden tukemiseen kohdistamista kirjastoapurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuden ja 10 prosenttia tietokirjallisuuden tekijöille. Valtaosa Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta; tällä hetkellä tietokirjojen osuus on noin 70 prosenttia.

Liitto on tukenasi kesälläkin

Kysy meiltä laki- ja työsuhdeneuvontaa tai hoida jäsenasioitasi.