Mittan esiintyminen liittyi 30 vuoden takaiseen sikhien joukkomurhaan Intiassa. Tilanteen ironia on Mittan mukaan siinä, että vuonna 2002 Yhdysvallat ei päästänyt Modia maahan, koska tämä oli sallinut noin tuhannen muslimin joukkoteurastuksen tuolloin johtamassaan Gujaratin osavaltiossa.Mitta on Intian vaikutusvaltaisimpiin päivälehtiin kuuluvan Times of Indian (TOI) päällikkötoimittaja. Hän kiersi lokakuussa Yhdysvaltain yliopistoja esittelemässä tänä vuonna ilmestynyttä kirjaansa The Fiction of Fact-Finding: Modi and Godhra, joka keskittyy vuoden 2002 tapahtumiin.Vuonna 2007 Mitta julkaisi yhdessä lakimies H.S. Phoolkan kanssa teoksen When a Tree Shook Delhi: The 1984 Carnage and its Aftermath. Kirja käsittelee pääministerin Indira Gandhin murhan jälkeistä verilöylyä, jossa tapettiin 2 500 sikhiä kolmessa päivässä. Gandhin murhasivat sikheihin kuuluneet henkivartijat.Ei enää sisäisiä asioita”Intiassa vaaditaan nyt oikeutta, ja kamppailu saa voimaa ulkomailta tulevista solidaarisuusviesteistä”, Mitta sanoo. Hänen mukaansa Intia ei voi enää peitellä joukkomurhia sisäisinä asioinaan.Intian pääministeri Modikin muistutti hiljan YK-puheessaan sanskritinkielisestä sanonnasta ”maailma on samaa perhettä”. Mittan mukaan Modi puhuu kuitenkin talouden globalisaatiosta, vaikka tarvitaan universaaleja ihmisoikeusnormeja ja -käytäntöjä. Mitta on kirjoittanut työssään paljon laillisuuden murenemisesta Intiassa, ja ihmisoikeusloukkaukset vaikuttavat hänen mukaansa myös yli rajojen. ”Esimerkiksi epävakaa Pakistan on pahaksi Intialle, ja Intiassa tapahtuvat loukkaukset ovat pahaksi Amerikalle.”Mittan ja Phoolkan kirja vuoden 1984 tapahtumista ilmestyi 27 vuotta myöhemmin, ja se oli ensimmäinen lajissaan. Kirjan mahdollisti uuden tutkimuskomission asettaminen vuonna 2000 korjaamaan edeltäjänsä tekemiä vahinkoja. Se oli salannut kaikki löytönsä eikä kuullut riittävästi henkiinjääneitä.Korkeimman oikeuden tuomari G.T. Nanavatin johtama uusi komissio teki työnsä avoimesti ja julkisti myös paljon vanhoja raportteja.Valtava dokumentaatiovajeIntiassa vallitsevan rankaisemattomuuden kulttuurin taustalla on järkyttävä dokumentaatiovaje, varsinkin ihmisoikeuskysymyksissä, Mitta arvioi. Vuoden 1984 tapauksessa on annettu noin 30 murhatuomiota 30 vuodessa. Gujaratin vuoden 2002 verilöylystä on tuomittu noin 200, mikä on Mittan mukaan seurausta korkeimman oikeuden puuttumisesta asiaan. Se nimitti erityistutkimusryhmän selvittämään pahimpia tapauksia.Ryhmä päästi Modin liian vähällä, ja sen vapauttava lausunto mahdollisti tämän nousun pääministeriksi, Mitta sanoo. ”Korkein oikeus ei kuitenkaan ole vielä lausunut, onko Modi syyllinen vai syytön”, hän muistuttaa.Modi on julistanut, että kasti- ja uskontoriidat jäädytetään kymmeneksi vuodeksi, jotta Intian talous pääsee kehittymään. Mittan mukaan vihapuhe kuitenkin jatkuu rankaisematta.