Uutiset / 17.11.2021

Eveliina Heinilä aloitti juristina liiton toimistossa

Eveliina Heinilä on aloittanut työnsä juristina Journalistiliiton toimistossa. Hänen tehtäviinsä kuuluu itsensätyöllistäjien edunvalvonta, kustannustoimittajien työehtosopimuksesta neuvottelu, freelancerien koulutusasiat ja tietosuoja-asiat. Heinilä jatkaa toisen työnantajan palvelukseen siirtyneen Hannu Hallamaan tehtäväkenttää. Mitä olet tehnyt ennen liittoon tuloasi? ”Työskentelin juristina Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:ssä, jossa työnkuvaani kuului muun muassa jäsenistön avustaminen tekijänoikeusasioissa, oikeudellisten kirjelmien laatiminen, edunvalvonta sekä kouluttaminen ja yleinen tekijänoikeusneuvonta. Ennen valmistumista hankin monipuolista työkokemusta opintojen ohessa harjoittelijana erilaisissa tehtävissä, kuten muutamassa eri asianajotoimistossa sekä IPR-talossa.” Mikä sinua kiinnosti Journalistiliitossa työpaikkana? ”Olen aina ollut kiinnostunut viestintäalasta ja mediasta. Opinnoissani suoritinkin syventäviä opintoja viestintäoikeudesta, jonka lisäksi kirjoitin notaarityöni tekijänoikeuksista työsuhteessa, näkökulmana journalistien työsuhteet. Mahdollisuus työskennellä Journalistiliitossa on erinomainen tilaisuus syventää omaa osaamista viestintäalalla.” Millaisin ajatuksin aloitat uuden työsi? ”Aloitan uuden työn avoimin ja innokkain mielin. Erityisvastuualueenani on itsensätyöllistäjien edunvalvonta ja kustannustoimittajien työehtosopimus. Odotan innolla uuden oppimista ja sitä, että pääsee edistämään jäsenten asioita ja auttamaan heitä kiperissä kysymyksissä.”

Katso myös

Kaikki uutiset

Journalistiliitto: Merkityksellisen journalismin tekeminen vaatii ammattilaisia

Koska tekoäly tekee disinformaation levittämisestä aiempaa helpompaa, tarvitaan investointeja niin journalistiseen mediaan kuin media- ja tekoälylukutaitoon. Suomalaisten suhde uutisiin on muutoksessa, selviää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2026 -kyselytutkimuksesta.

Järjestöt vetoavat tietokirjallisuuden valtionrahoituksen kasvattamiseksi

Valtion kirjallisuuden tukemiseen kohdistamista kirjastoapurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuden ja 10 prosenttia tietokirjallisuuden tekijöille. Valtaosa Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta; tällä hetkellä tietokirjojen osuus on noin 70 prosenttia.

Liitto on tukenasi kesälläkin

Kysy meiltä laki- ja työsuhdeneuvontaa tai hoida jäsenasioitasi.