Kannanotot / 04.09.2025

Budjettiriihen leikkaukset sietämätön isku av-alan yrityksille ja työllisyydelle

Hallitus esittää budjettiriihen päätöksen mukaisesti merkittävää, lähes kolmanneksen leikkausta Suomen elokuvasäätiön tukivaroihin. Tätä esitetään kompensoitavan uudella suoratoistopalveluille suunnatulla maksuvelvoitteella, jonka tuomat varat olisivat kuitenkin kerättävissä ja käytettävissä aikaisintaan vuonna 2028. Onko silloin enää tuotantoyhtiöitä ja ammattilaisia tekemässä kotimaisia elokuvia? Voimmeko jättää suomalaisen elokuvakulttuurin monimuotoisuuden kaupallisten kansainvälisten toimijoiden varaan?

AVMS-direktiivin mahdollistamaa maksu-/investointivelvoitetta on valmisteltu pitkään ja sen toimeenpano kirjattiin kesäkuussa julkaistun valtioneuvoston Luovan talouden kasvustrategian toimenpiteeksi. Sen eteneminen viimein onkin positiivinen uutinen. Sen on ollut tarkoitus saada kansainväliset suoratoistojätit, kuten Netflix, Disney ja Amazon, osallistumaan suomalaisen tuotannon rahoitukseen, kun yli 2 miljoonaa suomalaista jo maksaa palveluiden käytöstä. Velvoite on käytössä jo 16 muussa EU-maassa ja se takaisi Suomen kilpailukyvyn. Tarkoituksena on ollut, että nämä uudet investoinnit tai kerättävä maksu toisivat uutta rahaa markkinaan, ja tästä rahasta tuotantojen budjeteissa keskimäärin 2/3 menee työhön tai työn alihankintaan ja syntyisi talouskasvua.

Nyt kun suunniteltua AVMS:n toimeenpanoa ennen leikataan OKM:n kulttuurin tuista merkittävästi, ei tavoiteltua kasvua av-alalla saavuteta. Käytännössä tarvittavien lakimuutosten voimaantulo kestää niin, että uutta rahoitusta olisi kerättävissä ja jaettavissa vasta aikaisintaan vuonna 2028. Jo valmiiksi kriisissä olevat alan yritykset ja tekijät eivät kestä enää lisäleikkauksia alan rahoitukseen. Esimerkiksi näyttelijöistä on tällä hetkellä 30% työttömänä johtuen aiemmista kulttuurin leikkauksista ja markkinatilanteesta.

Suomen elokuvasäätiö ei myöskään kykene täyttämään elokuvalaissa sille määrättyjä tehtäviä täysimääräisesti, jos sen rahoituksesta leikataan kolmannes. Emme voi olettaa, että kansainväliset suoratoistojätit jatkossa toteuttavat elokuvalakiin kirjattuja tavoitteita, joita on mm. edistää monimuotoista ja ammattimaista kotimaista elokuvatuotantoa sekä laajaa ja kattavaa elokuvan tarjontaa ja jakelua ja elokuvakulttuuria ja sen kehittymistä. Missään muussa EU-maassa maksuvelvoitteen toimeenpano ei ole vastaavalla tavalla aiheuttanut leikkauksia kulttuurin tukiin. Elokuvasäätiön tuotannon tuet tuottavat valtiolle tuloina jopa kaksinkertaisesti enemmän kuin vievät, joten valtio leikkaa myös omista tuloistaan.

Av-kannustimen säilyminen positiivista, mutta rahoitusehtoja tulee muuttaa

Ala kiittää elinkeinoministeri Puistoa Business Finlandin hallinnoiman av-tuotantokannustimen säilyttämisestä, mutta potin säilyessä vain 10 miljoonassa eurossa, on riski, että sen rahoitusehdot säilyvät ennallaan. Nykyisillä ehdoilla kotimaisen, suomenkielisen ja vientituotteeksi kelpaavan draaman rahoittaminen on vaikeaa, mikä on jo vähentänyt tuotantojen määrää. Nämäkin tuotannot ovat kuitenkin tuoneet Suomeen jo kymmeniä miljoonia euroja ulkomaisia investointeja. Myös av-kannustin tuottaa valtiolle enemmän kuin vie, jokaista myönnettyä kannustineuroa kohden valtio saa vähintään 1,40 euron tulot jo ennen kuin kannustinta maksetaan ulos. Ilman rahoitusehtojen muutoksia ei tulla enää näkemään uusia Karppeja, Sorjosia tai Ivaloita.

Nämä hallituksen toimet eivät tue av-alan kasvua ja työllisyyttä vaan päinvastoin. Toivomme eduskunnan budjettikäsittelyssään vielä muuttavan tätä katastrofaalista päätöstä.

Kannanoton allekirjoittajina ovat alan eri toimijoita ja alueita edustavat järjestöt:

Audiovisual Producers Finland – APFI ry

Avate Audiovisuaalisen alan tekijät ry

AVEK

Film Tampere

Itä-Suomen elokuvakomissio

Kaakon elokuvakomissio
Kopiosto ry

Lapin elokuvakomissio

Länsi-Suomen elokuvakomissio

Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry

Pohjois-Suomen elokuvakomissio

Suomen elokuvaohjaajaliitto ry

Suomen elokuvasäätiö

Suomen Filmikamari ry

Suomen Journalistiliitto ry

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ry


Katso myös

Kaikki uutiset

Järjestöt vetoavat tietokirjallisuuden valtionrahoituksen kasvattamiseksi

Valtion kirjallisuuden tukemiseen kohdistamista kirjastoapurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuden ja 10 prosenttia tietokirjallisuuden tekijöille. Valtaosa Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta; tällä hetkellä tietokirjojen osuus on noin 70 prosenttia.

Suoratoistopalveluiden investointivelvoitteen on tuotava työtä Suomeen 

Journalistiliitto vaatii, että av-alan investointivelvoite rakennetaan niin, että se lisää kotimaista tuotantoa, työllisyyttä ja turvaa tekijöiden oikeudet. Liiton mukaan pelkkä velvoitteen käyttöönotto ei riitä, jos raha ei ohjaudu aidosti Suomeen tehtävään työhön.

Keskusjärjestöt vetoavat päättäjiin lukutaidon pelastamiseksi

Järjestöjen yhteisen julkilausuman mukaan lukutaidon kriisi on yhteiskunnan kestävyyskyvyn kannalta valtava ongelma, johon on pikaisesti haettava korjaustoimia. Journalistiliitto on mukana vetoomuksessa.