Uutiset / 07.02.2017

Kyselytutkimus journalisteille: some-aiheet saavat liikaa mediahuomiota

Vaikka sosiaalisen median merkitys journalismille arvioidaan yleisellä tasolla suureksi, suuri osa toimittajista ei hyödynnä sen mahdollisuuksia kovin monipuolisesti tai aktiivisesti työssään, todetaan Helsingin yliopistossa tehdyssä ja Helsingin Sanomain säätiön rahoittamassa tutkimuksessa Kulttuurien törmäys – journalismin etiikka sosiaalisen median aikakaudella. Tiedot perustuvat Journalistiliiton jäsenille lähettettyyn kyselytutkimukseen, johon vastasi noin 650 journalistia. Valtaosa (68 %) vastaajista arvioi, että toimitusten vuorovaikutus yleisönsä kanssa on parantunut merkittävästi verkkoympäristössä. Noin puolet (51 %) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan koskaan esimerkiksi osallista yleisöä juttuprosesseihinsa ”joukkoistamalla” tai avaa toimituksellisia valintoja ja työkäytäntöjä yleisölle (55 %) sosiaalisessa mediassa. Verkkokeskustelujen ”kuratoiminen” on vierasta vielä useammalle (65 %). Kolmasosa (36 %) ei osallistu omia juttujaan koskevaan keskusteluun tai vastaa niitä koskevaan kritiikkiin sosiaalisessa mediassa. Selvästi aktiivisimmin toimittajat hyödyntävät sosiaalista mediaa juttujen jakamiseen ja tiedonhankintaan: 90 prosenttia vastaajista etsii vähintään silloin tällöin juttuaiheita sosiaalisesta mediasta. Sosiaalisen median käyttöön tietolähteenä suhtaudutaan kuitenkin ammattikunnan omassa keskuudessa kriittisesti. Valtaosa (70 %) vastaajista katsoo, että sosiaalisessa mediassa esiin nousevat aiheet saavat nykyään suhteettoman paljon huomiota perinteisessä mediassa. Useimmat (80 %) ovat myös sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttö edistää kevyempien aiheiden esiin nousemista ja että toimittajat uutisoivat liian usein toistensa sosiaalisessa mediassa synnyttämistä kohuista (63 %). Sosiaalista mediaa pidetään ongelmallisena lähteenä myös siksi, että tietojen paikkansapitävyyttä on vaikea varmistaa (75 %).

Virheriskin arvioidaan kasvaneen journalismissa

Perinteinen media pyrkii usein erottautumaan verkon muista sisällöntuottajista luotettavan tiedon tarjoajana. Useimmat (93 %) kyselyyn osallistuneet toimittajat kuitenkin arvioivat, että journalismi on entistä alttiimpaa virheille ja että faktojen tarkistamiseen kiinnitetään toimituksissa nykyään liian vähän huomiota (80 %). Suurin osa (87 %) on myös sitä mieltä, että toimitustyössä jää aiempaa vähemmän aikaa asioiden kriittiseen tarkasteluun, klikkauksille annetaan liikaa painoarvoa (83 %) ja juttujen lukumäärää ja julkaisunopeutta korostetaan liikaa sisällön ja laadun kustannuksella (83 %). Lähes kaksi kolmasosaa (64 %) katsoo, että journalismin eettistä ohjeistusta tulisi päivittää vastaamaan paremmin verkon toimintakulttuuria. Toisaalta lähes yhtä monen (60 %) mielestä journalismin eettiset pelisäännöt ovat kunnossa, mutta ongelmana on, että muut toimijat eivät noudata verkossa yhtä eettisiä pelisääntöjä. Samaan aikaan kun journalismiksi tekeytyvien valesivustojen pelätään uhkaavan toimittajien ammattikunnan uskottavuutta (79 %), perinteisten tiedotusvälineiden velvollisuudeksi katsotaan oikoa verkossa ja sosiaalisessa mediassa leviäviä huhupuheita ja virheellisiä tietoja (79 %). Tutkimuksessa selvitettiin sosiaaliseen mediaan ja laajemmin verkkojulkaisemiseen liittyviä käytäntöjä, pelisääntöjä ja ammattieettisiä haasteita kahdella kyselyllä, jotka toteutettiin kevään ja syksyn 2016 aikana. Toimittajakysely lähetettiin kaikkiaan 4 000 vastaajalle, jotka valittiin Journalistiliiton jäsenistöstä satunnaisotannalla. Lisäksi toimitusten toimintatapoja selvitettiin toisella, suomalaista mediakenttää laajasti edustavalla kyselyllä, jonka tuloksia eritellään myös verkosta löytyvässä tutkimusraportissa: http://blogs.helsinki.fi/crc-centre/julkaisut/ Lisätietoja: Akatemiatutkija Juha Herkman, juha.herkman@helsinki.fi, 02941 24840 Tutkija Laura Juntunen, laura.j.juntunen@helsinki.fi   Tiedotteen lähde: Helsingin yliopisto

Katso myös

Kaikki uutiset

Liitto vahvistaa luottamushenkilöiden osaamista itsensätyöllistäjien asioissa

Taustalla on tavoite siitä, että luottamushenkilöt voivat aiempaa paremmin tukea myös itsensätyöllistäjiä.

Kopiosto varmistaa, että teosten ja tv-ohjelmien kopioinnista maksetaan korvaus

Kattavilla käyttöluvillaan Kopiosto varmistaa luovalle alalle kuuluvat korvaukset teosten käytöstä.

Liiton neuvottelemia palkankorotuksia MTV:ssä, av-käännösyrityksissä sekä elokuva- ja tv-tuotannoissa

Palkankorotuksia on tulossa noin tuhannelle työntekijälle.