Uutiset / 19.09.2012

Unescossa työskentelevä Tarja Turtia: Sananvapaus ja toimittajakoulutus edistävät rauhaa

Paikallisen journalistikunnan kapasiteetin vahvistaminen on Turtian mukaan olennainen osa rauhanprosessia. Se tarkoittaa esimerkiksi pääsyä käsiksi avaintietoon, kuten rauhansopimuksiin, sovintoaloitteisiin sekä vaaleja ja ylimenovaihetta koskeviin päätöksiin.

Konfliktin jälkeisessä sovintoprosessissa media voi tarjota puolueetonta tietoa ja välttää stereotypioiden vahvistamista, Turtia listaa.

Joskus media pystyy avaamaan keskusteluja, joita ei aiemmin voitu käydä avoimesti. Turtian mukaan esimerkiksi Irakissa toimittajat ja viranomaiset nostavat nyt blogeissa esille arkoja aiheita. 

Rauhan rakentamista vaikeuttavat usein demokratiavaje ja heikot instituutiot, eikä perustuslaki turvaa sananvapautta ja internetin vapaata käyttöä. Konfliktin jälkeen myös tiedonvälitys on usein heikoissa kantimissa. ”Esimerkiksi Afganistanissa ei ollut vuoden 2001 jälkeen viestimiä käytännössä juuri lainkaan, mutta nyt afgaanimedia on elävä, ammattitaitoinen, moniarvoinen”, Turtia sanoo.

Turvattomuus piinaa

Hän muistuttaa, että ammattikunnan turvattomuus on suuri haaste selkkausten repimissä yhteiskunnissa. ”Pelkästään kymmenen viime vuoden aikana maailmassa on surmattu yli 500 journalistia.”

Vaikka Nepalin sisällissota päättyi jo 2006, varsinkin tutkiviin toimittajiin kohdistuu yhä väkivallan uhkaa eri puolilla maata.

Media on avainasemassa yhteiskunnan läpinäkyvyyden vahvistamisessa ja korruption vastaisessa taistelussa. Vapaa tiedonvälitys on myös edellytys köyhyyden vähentämiselle ja kehitykselle, Turtia muistuttaa.

Viestinnällä on ollut tärkeä rooli arabikevään tapahtumissa ja vallankumousten tulosten vakiinnuttamisessa. Siksi Unesco tukee vapaata tiedonvälitystä ja journalistien turvallisuuden vahvistamista alueella.

Käytännössä tukea osoitetaan esimerkiksi tasapuoliseen vaaliraportointiin, joka puolestaan parantaa äänestäjien mahdollisuuksia valita vapaasti. Turtia kertoo, että Unesco kouluttaa parhaillaan irakilaisia toimittajia raportoimaan vaaleista.

Tiedonpuute tai harhauttava uutisointi synnyttävät herkästi kahnauksia konflikteja seuranneissa vaalitilanteissa. Turtian mukaan Unesco torjuu näitä vaaroja tukemalla yhteisöradioita, jotka ovat pääasiallinen tietolähde esimerkiksi Afrikan syrjäseutujen asukkaille.

Vaikka mediaväen merkitys rauhanrakennuksessa tunnustetaan, vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä journalistit tarvitsevat. Turtia harmittelee. ”Media voi lunastaa paikkansa demokratian vahvistajana ja tiedon jakajana vain, jos sillä on hyvin koulutetut toimittajat, jotka ymmärtävät omat oikeutensa ja velvollisuutensa.”


Katso myös

Kaikki uutiset

Joka neljäs päivä surmataan toimittaja  – valtaosa rikoksista jää rankaisematta

Vuosina 2024–2025 surmattiin 189 media-alan ammattilaista. Yli kaksi kolmasosaa heistä kuoli aseellisten konfliktien keskellä. Erityisen huolestuttavaa on drooni-iskujen yleistyminen ja syyllisten rankaisemattomuus.

Optiovuodet käyttöön: Ylen, Yhtyneiden, MTV:n sekä elokuva- ja tv-tuotantojen sopimukset jatkuvat 2028 alkuun

”Sovimme Palvelualojen työnantajien Paltan kanssa, että toimimme työmarkkinoiden yleisen linjan mukaan ja käytämme vuonna 2026 tehtyjen sopimusten optiovuoden. Näin nykyiset työehdot ja aiemmin sovitut palkankorotukset toteutuvat suunnitellusti”, kertoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Liiton neuvottelemat sopimukset nostivat palkkoja – keskiansio on kaikilla sopimusaloilla nyt yli 4000 euroa

Viime keväänä tehdyn tutkimuksen mukaan liiton jäsenistön keskimääräinen kokonaisansio on noussut edellisestä, kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta 3,8 prosenttia. Koko alan kokonaisansion keskiarvo on noussut 165 euroa. Ansiotaso on kasvanut tasaisesti vuosien aikana.