Kehitysjournalismipalkitut Viivi Berghem, Benjamin Suomela ja Jarmo Koponen. Kuva: Vikes Palkittu dokumentti tuo esiin nuorten naisten äänen ja kokemuksen siitä, millaista on elää lähes koko elämänsä konfliktin keskellä. Vuoden 2025 Kehitysjournalismipalkinnon teema oli kriisit ja konfliktit. Raati painotti arviointikriteereissään erityisesti uusia näkökulmia ja omaehtoista tapaa kertoa maailmasta, vähälle huomiolle jääneitä konflikteja sekä paikan päällä olemisen ja läsnäolon merkitystä. Palkinnon voittivat Viivi Berghem, Benjamin Suomela ja Jouni Koponen dokumentista Syyrian tytöt (Yle Ulkolinja). Dokumentissa Ulkolinjan toimittaja Viivi Berghem matkusti Syyriaan ja perehtyi naisten ja tyttöjen asemaan maassa, jonka uuden hallinnon suunta on hämärän peitossa. Dokumentissa ääneen pääsevät syyrialaiset naiset, jotka kertovat, millaista on olla nuori tämän päivän Syyriassa. Raadin mukaan Syyrian tytöt edustaa pitkäjänteistä journalismia, joka vaatii resursseja, mutta palkitsee katsojan. Raati oli erityisen ilahtunut siitä, että dokumentti toi esiin paikallisia ääniä ja nosti esille mediassa sivuun jääneen konfliktin ajankohtaisen tilanteen. Erityisen tärkeää on se, että paikalliset ihmiset saavat itse puhua: mukana ei ole länsimaalaista toimittajaa selittämässä, miten asiat ovat, vaan ihmiset kertovat kokemuksistaan omilla äänillään”, perustelee Irene Zidan, entinen Lähi-Idän kirjeenvaihtaja ja viestintäasiantuntija. “Dokumentti avaa vaikuttavasti, kuinka vaikea ja ongelmallinen Syyrian tilanne on edelleen ja kuinka ratkaisut tuntuvat vievän jatkuvasti ojasta allikkoon”, sanoo Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen. Palkintosumma on 3 000 euroa. Kunniamaininta Iikka Sorvalille ja Iiro Kerkelälle Raati valitsi myös kunniamaininnan saajan. Kunniamaininta myönnetään Iikka Sorvalille ja Iiro Kerkelälle Ylioppilaslehden saamelaisalueita käsittelevästä reportaasista Tien päässä. Juttu tarkastelee puolustuspolitiikkaa, infrastruktuuria ja saamelaisalueita aikana, jolloin turvallisuuspolitiikka jyrää usein vähemmistöjen oikeuksien yli. Raati oli ilahtunut reportaasin omaperäisyydestä ja omaäänisyydestä sekä tavasta, jolla turvallisuuspolitiikan vaikutukset saamelaisten arkeen tuodaan näkyväksi: ”Nykyisessä kansallista turvallisuutta koskevassa keskusteluilmapiirissä on tärkeää tarkastella myös sitä, miten paikalliset asukkaat on huomioitu ja otettu mukaan päätöksentekoon. Saamelaisten näkökulma turvallisuusympäristön muutoksiin laajentaa keskustelua”, toteaa Euroopan siviilikriisinhallinnan osaamiskeskuksen johtaja Johanna Sumuvuori. “Juttu tekee tärkeän huomion siitä, että globaalia journalismia voidaan tehdä myös Suomen sisällä. Se havainnollistaa, miten puolustusvoimat voivat infrastruktuurihankkeiden, kuten tieprojektien, kautta muuttaa kokonaisia alueita”, perustelee Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen. Lisäksi raatilaiset toivat esiin Ylioppilaslehden merkityksellisen roolin suomalaisen mediakentän moniäänisyydelle. Vuosittainen tunnustus globaalille journalismille Kehitysjournalismipalkinto jaettiin nyt kuudennen kerran. Voittajan valitsi itsenäinen raati. Raadin jäseniä olivat Anu Sajavaara (Valtakunnansovittelija), Irene Zidan (viestintäasiantuntija ja entinen Lähi-idän kirjeenvaihtaja), Johanna Sumuvuori (Euroopan siviilikriisinhallinnan osaamiskeskuksen johtaja), Sami Kero (Helsingin Sanomat, kuvaaja) ja Tommi Nieminen (Helsingin Sanomat, toimittaja). Suomen Punainen Risti, Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes, Helsingin Sanomain Säätiö ja Suomen Journalistiliitto ovat perustaneet Kehitysjournalismin palkinnon nostaakseen esiin laadukkaita ja innovatiivisia globaaleja teemoja käsitteleviä journalistisia julkaisuja ja kasvattaakseen suomalaisen kehitysjournalismin näkyvyyttä ja arvostusta. Avainsanat: Kansainvälinen Sananvapaus