Kannanotot / 15.12.2017

Journalistiliitto: Kulttuuri- ja mielipidelehtien tukea ei saa heikentää

Kulttuuri- ja mielipidelehdet ovat tunnustettu ja tarpeellinen osa suomalaista mediakenttää. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt leikata niiden tukitasoa merkittävästi eli noin 200 000 eurolla lakkauttamalla kirjastojen kulttuurilehtien ostotuen vuodelle 2018. Se tarkoittaa, että kirjastot eivät enää saisi tukea vähälevikkisten kulttuurilehtien tilaamiseen. Noin 200 kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehden kattojärjestö Kultti ry toi asian esille keskiviikkona 13.12.2017. Ministeriö on ilmoittanut lakkauttavansa tukimuodon kokonaan asiasta tehtävän selvityksen ajaksi. Tällainen kestämätön menettely heikentää tiedonvälityksen monipuolisuutta, kulttuurista moninaisuutta, sananvapautta ja moniarvoisuutta yhteiskunnassa. Suomen Journalistiliitto pitää kohtuuttomana, että pienlehdille erittäin tärkeä tuki lakkautetaan ennen asiaa koskevan selvityksen valmistumista. Journalistiliitto vaatii, että tukea ei heikennetä. Lausuman laati Journalistiliiton valtuuston syyskokouksessa perustettu julkilausumavaliokunta. Valiokunta esitteli lausumansa valtuustolle perjantaina 15.12.2017.

Katso myös

Kaikki uutiset

Media-ala vetoaa pelastustoimen ensitiedotteiden palauttamiseksi

Medialiitto, Journalistiliitto ja Yle korostavat yhdessä, että kyse on kansalaisille tärkeän luotettavan tiedonsaannin turvaamisesta. Kansalaisten tiedonsaanti poikkeustilanteista ei voi olla kiinni siitä, ehtiikö tai haluaako kulloinkin vuorossa oleva virkahenkilö tiedottaa.

Pohjoismaiden journalistiliitot: Syvä huoli Islannin uutismedian ja journalismin heikentymisestä

Toimitukset ovat olleet taloudellisen paineen alla jo vuosien ajan samalla, kun mainostulot ovat siirtyneet globaaleille teknologiayhtiöille. Islannin pienet mediamarkkinat ovat erityisen haavoittuvaisia taloudellisille ja teknologisille muutoksille.

Järjestöt vetoavat tietokirjallisuuden valtionrahoituksen kasvattamiseksi

Valtion kirjallisuuden tukemiseen kohdistamista kirjastoapurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuden ja 10 prosenttia tietokirjallisuuden tekijöille. Valtaosa Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta; tällä hetkellä tietokirjojen osuus on noin 70 prosenttia.