Aiheesta on annettu päätöslauselmia ennenkin, mutta tämänkertainen tarttuu ongelmaan suoremmin kuin aiemmat. Se nostaa esiin valtioiden roolin journalisteihin kohdistuvassa väkivallassa ja sen sallivan ilmapiirin luomisessa, Committee to Protect Journalists -järjestön (CPJ) vaikuttamistyön johtaja Courtney Radsch kiittää.

”Puhe turvallisuudesta ei riitä, ellei korosteta sellaisen ilmapiirin luomista, jossa ilmaisun- ja lehdistönvapaus voivat kukoistaa”, hän jatkaa.

Ihmisoikeusneuvosto vaati nyt ensi kertaa valtioita vapauttamaan mielivaltaisin perustein vangitut toimittajat ja uudistamaan lait, joita käytetään näiden työn estämiseen.

CPJ:n mukaan viime vuonna vangittiin noin 200 toimittajaa, joista 49 Kiinassa. Tänä kesänä Kiina passitti tyrmään Lu Yuyun ja Li Tingyun, jotka ovat raportoineet kansalaisten mielenilmauksista vuodesta 2012 lähtien.

Kiina kuuluu 47-jäseniseen YK:n ihmisoikeusneuvostoon. Jäsenet valitaan sovitun maantieteellisen paikkajaon mukaisesti kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja yksittäinen valtio voi toimia jäsenenä korkeintaan kaksi peräkkäistä kautta. Päätöslauselma hyväksyttiin konsensuksella ilman äänestystä, ja se on saanut tuekseen kymmeniä neuvoston ulkopuolisia maita, muun muassa Suomen.

Salaus, naiset ja rangaistukset

Uusi päätöslauselma vahvistaa journalistien oikeuden käyttää tekniikan tarjoamia salaustyökaluja suojellakseen yhteyksiään ja lähteitään. Radschin mukaan ne ovat välttämättömiä 21. vuosisadalla työskentelevälle toimittajalle.

YK kiinnittää huomiota myös naistoimittajiin kohdistuviin erityisiin riskeihin ja tuomitsee sukupuoleen perustuvat hyökkäykset.

Freelancer Gretchen Malalad ja Al Jazeeran kirjeenvaihtaja Jamela Alindogan-Caudron joutuivat syyskuussa hyökkäysten kohteeksi somessa raportoitunaan Filippiinien arveluttavasta huumesodasta.

”Emme ota mitään uhkauksia kevyesti, sillä olemme menettäneet liian monta kollegaa ja tuskin nähneet oikeutta tapahtuvan”, Filippiinien journalistiliiton puheenjohtaja Ryan Rosauro kommentoi.

YK:n päätöslauselma vaatii loppua journalisteihin kohdistuville rikoksille ja niiden rankaisemattomuudelle. CPJ:n mukaan vuodesta 1992 lähtien on tapettu yli 1 200 toimittajaa ja valtaosa tapauksista on selvittämättä. Kansainvälinen journalistiliitto IFJ arvioi, että vuodesta 1990 lähtien on surmattu jopa 2 300 media-alalla työskentelevää.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) tiedottaja Margaux Ewen esittää, että YK:n päätöslauselmaa aletaan toteuttaa nimittämällä maailmanjärjestölle journalistien turvallisuuden erikoislähettiläs. Kampanjassa on mukana yli sata sananvapaus- ja ihmisoikeusjärjestöä.

Suomessa Journalistiliitto ja Ylen ohjelmatyöntekijät ovat yhdessä Yleisradion, MTV Oy:n ja Viestinnän keskusliiton kanssa vedonneet ulkoministeri Timo Soiniin ja Suomen YK-lähettilääseen, jotta Suomi ryhtyisi aktiivisesti edistämään aloitetta.