Journalistiliitto selvitti kyselyllä, miten opiskelijoiden kesätyöt ja harjoittelut sujuivat media-alalla viime kesänä. Alan myllerrysten ja isojen muutosneuvotteluiden vuoksi kesätyöpaikoista kilpailu kävi aiempaakin kovempana. Tämän vuoksi kyselyllä haluttiin ensi kertaa tavoittaa myös heitä, jotka jäivät ilman paikkaan hauista huolimatta. Kokonaisuutena arvioiden kesätyöntekijät ja harjoittelijat ovat varsin tyytyväisiä media-alan töihin. Kyselyyn vastanneista 76 prosenttia koki, että palkka vastasi tehtävien vaativuutta. Enemmistö koki myös perehdytyksen ja tuen saannin työtehtävissä riittäväksi. Eniten lisäperehdytystä kaivataan työskentelytapoihin ja työkulttuuriin. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet saivat palautetta työskentelystään. 75 prosenttia vastaajista kertoo, että palautetta sai koko työskentelyjakson ajan. Pelkästään työsuhteen lopussa palautetta annettiin 20 prosentille vastaajista. Journalistiliiton aiemmissa kesätyökyselyissä ei ole kartoitettu, kuinka stressaavana työnhaku koetaan tai kuinka työllistävää se on. Tuoreen kyselyn perusteella hieman reilu puolet vastaajista koki prosessin selvästi stressaavaksi. Useat media-alan opiskelijat lähettävät jopa kymmeniä kesätyöhakemuksia, jotka enimmilläänkin realisoituvat noin kouralliseen paikkoja. Erityisen stressaavaksi vastaajat kokivat sen, että kesätyöhauista on tullut nopeuskilpailu. Hakijat kertoivat, että hakemukset pitää lähettää nopeasti ja sitoutua päivystämään puhelimen äärellä mahdollisen haastattelukutsun varalta. Useat ihmettelivät myös, miksi haut ovat pitkään auki, vaikka monet paikoista olisivatkin jo täytetty. Vastaajat toivovat myös, että työnantajat viestisivät sujuvammin. Monet kuvasivat, että työnantajien vastauksia joutui odottamaan pitkään ja rekrytoinnin etenemisen tilanteesta ei viestitty. Useampi ammattikorkeakouluopiskelija nosti kyselyssä epäkohtana esiin yliopistojen tarjoaman harjoittelutuen työnantajille. Vastaajat kokevat, että tämä asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan. ”Kyselyn vastaukset kuvastavat mielestäni osuvasti alan yleistä tilannekuvaa. Kilpailu työpaikoista on kovaa etenkin nyt, kun muutosneuvotteluiden myötä samoja paikkoja saattaa hakea myös moni kokenut ammattilainen”, sanoo Journalistiliiton opiskelijatoiminnasta vastaava Satu Hurme. Toisaalta myönteisiäkin merkkejä on havaittavissa. Kesätöitä saaneista vastaajista 70 prosenttia kertoo, että työnantaja tarjosi uutta työsopimusta kesän jälkeen. Selväksi epäkohdaksi kyselyn vastauksista nousee se, että noin kolmasosa vastaajista joutui käyttämään osaksi omia työvälineitä. Tyypillisesti vastaajat joutuivat käyttämään omaa puhelintaan ja omaa numeroaan työpuheluiden soittamiseen. Suurimmalle osalle työnantaja korvasi rahallisesti oman puhelimen käyttöä, mutta osa vastaajista koki, että korvausprosessi oli hankala tai korvaus liian pieni todellisiin kuluihin nähden. Kysely pähkinänkuoressa Kyselyyn vastasi yhteensä 87 media-alan opiskelijaa, joista 62 opiskeli yliopistossa, 23 ammattikorkeakoulussa ja 2 kansan- tai ammattiopistossa. Vastaajat työskentelivät valtakunnallisissa medioissa, maakunta- ja paikallislehdissä, aikakauslehdissä, viestinnän tehtävissä ja tuotantoyhtiöissä 70 % työskenteli kesäsijaisena tai muussa määräaikaisessa työsuhteessa, 6 %:lla työsuhde oli tarvittaessa töihin tuleva tai muu epätyypillinen. Palkallista harjoittelua teki 20 % ja palkatonta harjoittelua 5 % vastaajista. Kaikista vastaajista 62 sai kesätyö- tai harjoittelupaikan. Yliopisto-opiskelijoista työllistyi 77 %, ammattikorkeakouluopiskelijoista 52 %. 60 % työllistyneistä vastaajista teki yliöitä, lähes 40 %:lle ylitöitä ei korvattu tai ne korvattiin vain osittain. Kolmasosa sai ylityöt vapaina. Harjoittelun suorittaneista kaikki kokivat oppineensa ja kehittyneensä. 93 % suosittelisi muille harjoittelua harjoittelupaikassaan. Avainsanat: Journalistiliitto