Kuva: Vikes Kuva: [caption id="attachment_9024898" align="alignnone" width="515"] Kuva: Vikes[/caption] Ansiokas juttu kulutukseen perustuvista päästöistä toi voiton Maailman Kuvalehdessä ilmestyneelle jutulle. Raati myönsi kunniamaininnat Ujuni Ahmedille ja Liselott Lindströmille. 3 000 euron suuruisen Kehitysjournalismin palkinnon 2021 jakavat Karoliina Knuuti ja Mika Niskanen jutustaan “Hiilineutraali valtio, jossa asustaa hiilisyöppö kansa – ulkoistammeko päästömme?”. Juttu ilmestyi Maailman Kuvalehdessä 4. maaliskuuta 2021. Palkinnon jakoi viisihenkinen raati, jonka mukaan juttu on ammattitaitoisesti ja perusteellisesti tehty. Se avaa kulutuksesta johtuvia hiilidioksidipäästöjä ja sitä, kuinka esimerkiksi monien Suomessa ostettavien Kiinassa valmistettujen kulutustuotteiden päästöt lasketaan suomalaisten sijasta kiinalaisiksi. ”Kulutusperustaisten päästöjen ymmärrys on Suomessa vielä ohutta niin kansalaisten kuin päättäjienkin keskuudessa”, sanoo raadin jäsen, ilmastopolitiikan asiantuntija Oras Tynkkynen. Raati toteaa perusteluissaan, että Knuuti ja Niskanen onnistuvat avaamaan monimutkaista asiaa ymmärrettävästi ja yksinkertaisesti muttei silti yksinkertaistaen. ”Tästä aiheesta olisi ollut helppoa myös kirjoittaa juttu, jonka jälkeen lukija olisi edelleen ymmällään”, Tynkkynen sanoo. Kunniamaininnat Ujuni Ahmedille ja Liselott Lindströmille Raati jakoi myös kaksi kunniamainintaa. Ujuni Ahmed saa kunniamaininnan podcast-jaksosta ”Voiko maailman pelastaa kuluttamalla?”, jossa hän keskustelee globaalin tuotannon ongelmista Eetti ry:n asiantuntijan Maija Lumpeen kanssa. Raati pitää podcastin käsittelytapaa tuoreena ja kiittelee sitä, että se tuo uusia yleisöjä näiden teemojen äärelle. Podcast myös keskustelee monipuolisesti eikä julista asiaansa. Kunniamaininnan saa myös Liselott Lindström poikkeuksellisen laadukkaasta journalistisesta työstään Ylen Afrikan-kirjeenvaihtajana. Lindström on raadin mukaan tuonut suomalaiselle yleisölle uusia näkökulmia Afrikasta ja nostanut esiin myös afrikkalaisia ääniä. Hän on käsitellyt monia globaaleja teemoja ilmastonmuutoksesta muuttoliikkeeseen, talouteen, konflikteihin ja ihmisoikeuksiin. ”Afrikan näkökulman nostaminen on todella vaikeaa ja työlästä, ja siinä työssä kokee usein olevansa yksin”, sanoo raadin jäsen Taina Tervonen, joka itse voitti Kehitysjournalismin palkinnon viime vuonna. ”Lindström on tuonut meille uutta perspektiiviä erittäin suurella ammattitaidolla.” Kehitysjournalismin palkinto Kehitysjournalismin palkinnon ovat perustaneet Suomen Punainen Risti, Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes, Helsingin Sanomain Säätiö ja Suomen Journalistiliitto. Palkinnon tarkoitus on nostaa esiin laadukkaita ja innovatiivisia globaaleja teemoja käsitteleviä journalistisia julkaisuja ja kasvattaa suomalaisen kehitysjournalismin näkyvyyttä ja arvostusta. 3 000 euron arvoinen palkinto jaettiin nyt toista kertaa. Tämän vuoden palkinnon teemana oli ilmastonmuutos. Ehdokkaita palkinnon saajiksi tuli 20. Yleisesti ottaen raati huomioi, että media kirjoittaa ilmastonmuutoksesta laadukkaasti, mutta hyvin Suomi-keskeisesti, ja on sääli, ettei laadukkaita, globaaleja näkökulmia huomioivia juttuja löytynyt enempää. Voittajat valinneeseen raatiin kuuluivat kulttuuritoimittaja Pauliina Grym, taiteilija ja taiteen tohtori Maija Tammi, toimittaja Taina Tervonen, ilmastopolitiikan asiantuntija Oras Tynkkynen sekä elokuvatuottaja ja dokumentaristi Iikka Vehkalahti. Avainsanat: Journalismi Journalistiliitto Kehitysjournalismipalkinto palkinto Vikes