Kannanotot / 26.05.2023

Journalistiliitto: Sama korvaus samasta työstä

Journalistiliiton valtuusto vaatii samantasoista korvausta samasta työstä. Käytännössä freepalkkiot ovat pysyneet ennallaan ainakin vuodesta 2009. Freelancerit tekevät silti töitä toimituksissa ja alalla rinta rinnan työsuhteisten kanssa. Inflaatio kurittaa myös freelancereita. Kunnon korvauksiin velvoittaa myös uusi tekijänoikeuslaki: lain nojalla teoksen tai työn tekijälle on maksettava asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus. Euroopan komissio antoi syyskuussa suuntaviivat, joiden mukaan kollektiivinen neuvotteluoikeus on mahdollista myös itsensätyöllistäjille. Näistä linjauksista pidämme kiinni. Keväällä Journalistiliitto neuvotteli jo historiallisen av-käännösyritysten työehtosopimuksen, jossa sovittiin ensi kertaa Suomessa työehtosopimuksella yksinyrittäjien vähimmäispalkkiosta. Muutoksessa kyse on mannerlaattojen liikkeen kaltaisesta murroksesta työmarkkinoilla. Asian ympärillä käydään sekä laintulkinnallista että henkistä taistelua esimerkiksi Medialiiton ja toimeksiantajien kanssa. Työtä itsensätyöllistäjien kollektiivisen neuvotteluoikeuden eteen tulee jatkaa. Journalistiliitto tekee yhteistyötä muiden liittojen kanssa, jotta kollektiivinen neuvotteluoikeus toteutuu. Journalistiliitossa freelancereiden aseman parantaminen on kaikkien asia. Se on myös työsuhteisten etu.

Katso myös

Kaikki uutiset

Media-ala vetoaa pelastustoimen ensitiedotteiden palauttamiseksi

Medialiitto, Journalistiliitto ja Yle korostavat yhdessä, että kyse on kansalaisille tärkeän luotettavan tiedonsaannin turvaamisesta. Kansalaisten tiedonsaanti poikkeustilanteista ei voi olla kiinni siitä, ehtiikö tai haluaako kulloinkin vuorossa oleva virkahenkilö tiedottaa.

Pohjoismaiden journalistiliitot: Syvä huoli Islannin uutismedian ja journalismin heikentymisestä

Toimitukset ovat olleet taloudellisen paineen alla jo vuosien ajan samalla, kun mainostulot ovat siirtyneet globaaleille teknologiayhtiöille. Islannin pienet mediamarkkinat ovat erityisen haavoittuvaisia taloudellisille ja teknologisille muutoksille.

Järjestöt vetoavat tietokirjallisuuden valtionrahoituksen kasvattamiseksi

Valtion kirjallisuuden tukemiseen kohdistamista kirjastoapurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuden ja 10 prosenttia tietokirjallisuuden tekijöille. Valtaosa Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta; tällä hetkellä tietokirjojen osuus on noin 70 prosenttia.