”Olemme kaikki nähneet, miten poliisin ja muiden liiallinen voimankäyttö tallentuu puhelimiin ja se johtaa toimenpiteisiin heitä vastaan”, sanoo Christof Heyns, joka toimii YK:n mielivaltaisten teloitusten erikoisraportoijana.

Hän muistuttaa, että miljardit ihmiset kantavat nyt tässä taistelussa tarvittavaa tehokasta asetta eli älykännykkää. ”Asian tunnettuus voi toimia merkittävänä pelotteena väärinkäytöksiä vastaan”, Heyes raportoi Genevessä koolla olevalle YK:n ihmisoikeusneuvostolle.

IT-välineistön hyödyistä on jo paljon näyttöä, vahvistaa Javier El-Hage Human Rights Foundationista. Demokratioissa sivulliset dokumentoivat poliisin raakuuksia ja omavaltaisia teloituksia. Kazakstanissa tai Venezuelassa raakuuksien kuvaajakin voi päätyä teloitetuksi, mutta siitäkin saattaa nyt jäädä todisteita.

”Jopa maailman suljetuimmassa ja sortavimmassa yhteiskunnassa, Pohjois-Koreassa, satelliittikuvat ovat auttaneet paikallistamaan vankileirejä ja teloituksia”, El-Hage jatkaa.

Hätäviesti vaaran uhatessa

Heyns raportoi, että eri tahoilla kehitetään sovelluksia, joiden avulla toimittajat, ihmisoikeuspuolustajat ja muut voivat vaaran uhatessa lähettää hätäviestin ja tiedon sijainnistaan.

Hänen mukaansa teknologia helpottaa ihmisoikeusloukkausten tutkintaa ja tekijöiden vetämistä vastuuseen. Tiedonkeruussa auttavat myös poliisien käytössä yleistyvät vartaloon kiinnitettävät kamerat.

Kehitykseen liittyy kuitenkin vaaroja, Heyns myöntää. ”Ihmisoikeuksien rikkojat voivat helposti loukata kansalaisten yksityisyyttä valvomalla esimerkiksi heidän sähköpostiaan ja muuta viestintäänsä.”

Se, että kansalaiset voivat hyödyntää sosiaalista mediaa järjestääkseen spontaaneja mielenilmauksia, saattaa myös johtaa viranomaisten ylireagointiin.

Toisaalta vaarana on myös se, että videoimatta jääneitä tapahtumia ei pidetä uskottavina.

”On varottava ajatusmallia, jonka mukaan asia ei tapahtunut, ellei siitä ole tallennetta”, Heyns muistuttaa ja varoittaa, että tietoverkkojen ulkopuolelle jääneet ovat usein erityisen suojelun tarpeessa.