Journalistin ohjeet ja media-alan suosituksia

Journalistin ohjeet

Journalistin ohjeet on laadittu alan itsesääntelyä varten. Kuka tahansa voi kannella Julkisen sanan neuvostolle (JSN), jos arvioi itsesääntelyyn sitoutuneen median rikkoneen Journalistin ohjeita. Ohjeita rikkoneen median on julkaistava JSN:n antama huomautus. Ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena.

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä.

Ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä mediassa sekä edistää keskustelua journalistisesta työstä ja journalismin etiikasta. Totuuteen pyrkivä journalismi auttaa yleisöä muodostamaan kuvaa yhteiskunnasta ja maailmasta.

Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä ja toimituksellista sisältöä kaikissa toimituksen käyttämissä julkaisukanavissa. Toimituksellisella sisällöllä tarkoitetaan toimituksen laatimaa, tilaamaa, muokkaamaa tai esille nostamaa aineistoa riippumatta esitystavasta ja siitä, miten tai millä teknologialla se on tuotettu. Päätösvallan on oltava aina toimituksella.

Nykyiset Journalistin ohjeet ovat tulleet voimaan 1.10.2024. Ohjeet löydät Julkisen sanan neuvoston sivuilta.

Journalistin ohjeiden soveltamisopas löytyy täältä JSN:n sivuilta.


Viestinnän eettiset ohjeet

Viestinnän eettisen neuvoston laatimat ohjeet löytyvät täältä. Viestinnän eettisistä ohjeista vastaa Viestinnän eettinen neuvottelukunta VEN, jonka taustayhteisöt ovat Viesti ry, ProCom ry,  JAT ry ja Marketing Finland.


Lapset mediassa

Journalistiliitto on ollut mukana laatimassa teosta Opas lasten haastattelijoille ja kuvaajille (2011). Siinä tarjotaan apua lasten ja nuorten haastattelemiseen ja kuvaamiseen liittyviin eettisiin ja käytännön kysymyksiin.

Lastensuojelu ja julkisuus – opas lastensuojelun ammattilaisille median kohtaamiseen (2013) puolestaan antaa välineitä, joilla lastensuojelussa työskentelevät voivat edistää lastensuojelun avoimuutta ja julkisuusperiaatteen toteutumista sekä kertoa työstään. Journalistiliitto on yksi tämänkin oppaan tekijöistä.


Advertoriaalit

1. TYÖNANTAJA EI VOI VELVOITTAA JOURNALISTIA OSALLISTUMAAN ADVERTORIAALIN TEKEMISEEN.

Lehdistön työehtosopimuksen (2.6) mukaan toimittajalla ja kuvaajalla ei ole oikeutta käyttää lehden toimituksellisia palstoja mainontaan eikä heitä saa siihen velvoittaa. Sopimuksessa on soveltamisohje myös rajanvetotilanteita varten. Työehtosopimuksen (2.7) mukaan toimittajaa tai kuvaajaa ei myöskään saa velvoittaa hyvää journalistista tapaa tai ammattikunniaa loukkaaviin tehtäviin. Tällaisista tehtävistä kieltäytyminen ei saa johtaa painostustoimenpiteisiin.

MTV:n työehtosopimuksessa (2.1) todetaan, että ohjelmatyöntekijää ei saa velvoittaa toimimaan vastoin Journalistin ohjeissa määriteltyä hyvää tapaa. Ohjelmatyöntekijä, joka tällaisessa tapauksessa kieltäytyy, ei saa joutua painostuksen tai seuraamusten kohteeksi.

Sopimukset eivät estä työntekijää omasta halustaan osallistumasta advertoriaalin tekemiseen.

2. ILMOITUSTEN JA TOIMITUKSELLISEN AINEISTON RAJA ON PIDETTÄVÄ SELVÄNÄ. PIILOMAINONTA ON TORJUTTAVA. (JO 16)

Julkisen sanan neuvosto hyväksyi 27.11.2013 päivitetyn laajan periaatelausuman piilomainonnasta. Uskottavuus on journalismin kantava periaate. Katsojille ja kuuntelijoille tulee tehdä selväksi, missä kulkee journalismin ja kaupallisen sisällön välinen raja.

Kuluttajansuojalain mukaan mainoksen on oltava tunnistettavissa mainokseksi vaivatta esitystavasta ja mainosvälineestä riippumatta. Myös Aikakausmedian helmikuussa 2014 hyväksytyissä uusissa säännöissä korostetaan, että lukijan on voitava erottaa advertoriaali muusta toimituksellisesta sisällöstä.  Nämä perusperiaatteet pätevät myös verkossa.

Tunnistettavuus helpottuu, kun advertoriaali merkitään tunnistetekstillä, esimerkiksi ”Ilmoitus”, ”Mainos” tai ”Ilmoitusliite”. Sponsoroitujen ohjelmien alussa tai lopussa on esitettävä selvästi sponsorin nimi tai tunnus. Katsojille on selkeästi ilmoitettava, milloin ohjelmassa on tuotesijoittelua.


Muistilista itsemurhatapausten uutisointiin

Journalistiliitto, muut media-alan järjestöt ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ovat yhdessä laatineet muistilistan itsemurhatapausten uutisointiin. Lista on julkaistu 2020.
 
Median toiminnalla on osoitettu olevan joko kielteistä tai myönteistä vaikutusta myös itsemurhakuolemiin. Tämän takia yhteistyössä media-alan ammattilaisten kanssa on laadittu suosituksia siitä, miten itsemurhasta yleisesti ja etenkin yksittäisistä itsemurhakuolemista olisi syytä kertoa suurelle yleisölle.
 
Muistilista itsemurhista uutisointiin avautuu tästä (JSN:n sivulle).