Julian Assangen luovutusoikeudenkäynti on päättymässä Lontoon Old Baileyn tuomioistuimessa. Viimeiset todistelut on kuultu ja loppulausunnot annetaan kirjallisesti. Tuomio julistetaan tammikuun 4. päivänä.

Silloin ratkeaa, luovutetaanko Assange USA:han, jossa häntä odottaa pino syytteitä, joista voisi saada jopa 175 vuoden tuomion. Hänen perustamansa Wikileaks julkaisi vuonna 2010 satoja tuhansia muun muassa Afganistanin ja Irakin sotatoimiin liittyviä, sotavoimien rikoksia paljastaneita salassa pidettäviä yhdysvaltalaisia asiakirjoja, mm. videon ”collateral murder”.

USA väittää, että Assange olisi rohkaissut ja auttanut entistä tiedusteluanalyytikkoa Chelsea Manningia varastamaan vuodetut asiakirjat.

Syytteen mukaan Assange oli mm. syyllistynyt “kansalliseen puolustukseen liittyvien turvaluokiteltujen asiakirjojen laittomaan hankkimiseen ja paljastamiseen” ja “rohkaisi aktiivisesti Manningia toimittamaan lisätietoja ja suostui murtamaan salasanan”.

Columbian yliopiston juridiikan ja journalismin professori Jameel Jaffer sanoi oikeudenkäynnissä asian suoraan. “Syyte on pääasiassa kuvaus Assangesta harjoittamassa journalistista toimintaa. Nämä ovat toimintoja, jotka hallituksen näennäinen vastuuteoria kriminalisoisi ”.

”On yhdentekevää, pidetäänkö Assangea journalistina ja oliko asiakirjojen julkaiseminen niitä editoimatta vastuullista tai ei. Assangea syytetään Yhdysvalloissa teoista, joita kuka hyvänsä tutkiva journalisti tekee päivittäin,” sanoo Journalistiliiton kansainvälinen asiamies Juha Rekola.

”Jos kriminalisoit uutishankinnan, kriminalisoit journalismin. Lähteen suojaaminen on journalistin oikeus ja velvollisuus.”

Syytteiden perustana oleva vakoilulaki on kotoisin ensimmäisen maailmansodan ajalta. Oikeudenkäyntiä seuranneen brittitoimittaja Tim Dawsonin mukaan valoilulaki mahdollistaa syytteen nostamisen salaiseksi julistetun tiedon julkaisijaa vastaan, mutta myös kaikkia niitä vastaan, jotka edelleen julkaisevat jo julkaistuja tietoja. Syytteen nostamista näiden lakien perusteella on USA:ssa harkittu aikaisemminkin, mutta aina on todettu, että se olisi perustuslain vastaista. Ulkomaisen julkaisijan haastaminen on sekin uusi aluevaltaus.

”Tässä voisi siis olla syntymässä ennakkotapaus, jota USA:n hallinto voi halutessaan käyttää tutkivaa journalismia vastaan missä hyvänsä päin maailmaa, jos juttu perustuu salaiseksi julistettuihin asiakirjoihin,” sanoo Rekola.

Amnestyn mukaan Iso-Britannia loukkaa kansainvälistä oikeutta, jos Assange luovutetaan Yhdysvaltoihin. Kansainvälinen oikeus kieltää ihmisen luovuttamisen maahan, jossa häntä uhkaa riski ihmisoikeusloukkauksesta.

Myös Euroopan neuvoston mukaan Assangen luovuttaminen Yhdysvaltoihin olisi “jäätävä isku” sananvapaudelle.

”Suomen Journalistiliitto yhtyy Ison-Britannian NUJ:n kampanjaan Assangen vapauttamiseksi ja syytteiden hylkäämiseksi,” sanoo Juha Rekola.