Uutiset / 10.11.2011

Etelä-Amerikan kirjeenvaihtajille kattojärjestö

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin saksalaisen DPA:n Chilen-kirjeenvaihtaja Mauricio Weibel. Hänen mukaansa järjestö syntyy erikoisella hetkellä, jota leimaavat tiedonvälityksen mullistukset ja yleisön tulo mukaan sisällöntuotantoon. Myös globaali geopolitiikka on muutoksen tilassa, kun uudet vallat, kuten Kiina, Intia ja Latinalainen Amerikka, voimistavat ääntään.

"Me kirjeenvaihtajat olemme olleet yksinäisiä susia. Sen huomaa erityisesti, kun lähdemme - useimmiten yksin - raportoimaan sodista, huippukokouksista ja muista tapahtumista", Weibel sanoo. Hän uskoo, että uusi järjestö helpottaa yhteistyötä kollegojen kesken.

Järjestön perustamiseen osallistui kirjeenvaihtajayhdistysten edustajia Argentiinasta, Boliviasta, Brasiliasta, Chilestä, Ecuadorista, Perusta ja Uruguaysta sekä Kolumbiassa ja Paraguayssa toimivia journalisteja.

Mukana on suuria, jopa sadan jäsenen yhdistyksiä Rio de Janeirosta, Limasta ja Caracasista, mutta myös pienempiä ryhmiä esimerkiksi Montevideosta ja Brasiliasta.

Järjestö pyrkii laajentamaan toimintaansa Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella. Se pitää virallisen kokouksen kolmen vuoden välein, mutta kokoontuu vuosittain ajankohtaisten teemojen ympärille. Ensi vuonna Argentiinan Mar de Platassa järjestettävässä foorumissa on aiheena ihmisoikeudet.

 


Katso myös

Kaikki uutiset

Kenelle sinä antaisit Sananvapauden miekan?

Sananvapauden kunniastipendi annetaan liiton jäsenelle, joka on toiminut journalistina erityisen ansiokkaasti ja esimerkillisesti. Stipendi on suuruudeltaan 5000 euroa ja siihen liittyy myös symbolinen Sananvapauden miekka.

Pian liiton neuvottelemia palkankorotuksia

Journalistiliitto on neuvotellut media-alalle työehtosopimukset. Neuvottelujen tuloksena alkusyksyllä on tulossa palkankorotuksia kustannusalalle ja Yleisradion ohjelmatyöntekijöille. 

Ovet nyt auki syksyn koulutustapahtumiin

Tutustu syksyn koulutustarjontaan! Miten vastuulliset sisällöntuottajat voivat lähestyä aiheista armottominta, kestävyyskriisin keskellä sinnittelevän elonkehän tulevaisuutta? Mitä alan kiinnostavimmat tutkijat ja journalistit ovat mieltä?