Uusimmat

EU-jäsenyys tekisi hyvää Turkin lehdistönvapaudelle

Istanbul (IPS – Jillian Kestler-D’Amours) Turkin lähentymistä EU:hun pitäisi vauhdittaa, koska se kannustaisi maan johtoa lopettamaan lehdistön- ja sananvapauden tukahduttamisen, EU:n entinen Turkin-lähettiläs Marc Pierini arvioi Carnegie-säätiölle laatimassaan selvityksessä.

”EU tarvitsee vauraan, vakaan ja demokraattisen Turkin olipa se jäsen, strateginen liittolainen tai naapuri. Ennen kaikkea se tarvitsee Turkin, joka on sovussa itsensä kanssa ja jossa vallitsee rauhanomainen rinnakkainelo ja suvaitsevaisuus yhteiskunnan eri ryhmien kesken”, Pierini jatkaa.

Koti ja ulkomaiset ihmisoikeusryhmät ovat viime vuosina tuominneet pääministeri Recep Tayyip Erdoğanin johtaman AKP-puolueen hallituksen karkeista lehdistönvapauden rajoituksista ja varsinkin yleistyneistä toimittajien vangitsemisista.

Turkki vangitsi viime vuonna eniten toimittajia maailmassa, Journalistien suojelukomitea (CPJ) listaa. Esimerkiksi elokuussa vankiloissa virui 76 toimittajaa, joista 70 prosenttia oli kurdeja. Syytteet koskivat usein raportointia Kurdistanin työväenpuolueesta (PKK), jonka Turkki määrittelee terroristiryhmäksi.

CPJ:n mukaan Turkki on vanginnut joukoittain toimittajia syytettynä valtionvastaisuudesta. Tuhansia syytteitä on nostettu myös turkkilaisuuden mustaamisesta tai yrityksistä vaikuttaa oikeudenkäynteihin. Toimittajia myös painostetaan itsesensuuriin.

Taustalla terrorismilait

Turkin oikeusministeri Sadullah Ergin syyttää CPJ:tä liioittelusta ja sananvapauden käyttämistä lyömäaseena hallitusta vastaan.

Arvostelijat näkevät ongelmana Turkin terrorismilakien epämääräisyyden. Pelkkä jutun kirjoittaminen voi viedä toimittajan syytteeseen kuulumisesta terroristiryhmään tai sen auttamisesta.

”Terrorismin määritelmä on ristiriidassa eurooppalaisen normiston kanssa”, International Crisis Groupin Turkin-tutkija Hugh Pope sanoo.

Pope vaatii määritelmän muuttamista lakiuudistuksessa, joka Turkin hallituksen on määrä esitellä piakkoin. Hänen mukaansa uudistus vapauttaisi vankiloista tuhansia ihmisiä, joita ei pidettäisi terroristeina missään muualla Euroopassa.

Turkki hyväksyttiin EU:n jäsenehdokkaaksi 1990-luvun lopulla, ja neuvottelut jäsenyydestä alkoivat 2005, mutta jäivät Kyproksen vuoksi jumiin jo seuraavana vuonna.

Pope ei usko lehdistönvapauden rajoitusten olevan pääeste Turkin EU-tiellä, mutta niiden raivaaminen saisi maan näyttämään eurooppalaisemmalta.

Tukea kollegoille

Euroopan Journalistiliitto EFJ aloitti viime vuonna solidaarisuuskampanjan Turkissa vangittujen kollegojen tueksi ja lähetti edustajiaan näiden oikeudenkäynteihin.

”On hyvin tärkeää, etteivät turkkilaiset toimittajat koe olevansa yksin”, EFJ:n johtaja Renate Schroeder tähdentää.

EU:n komissio arvioi lokakuussa Turkin lähentymistä ja piti sananvapauden alalla otettuja askelia liian vähäisinä.

Pahimmiksi ongelmiksi komissio listasi journalistien pidätykset ja vangitsemiset,  terrorisminvastaisen lainsäädännön soveltamisen niihin sekä korkeiden viranhaltijoiden toimittajia vastaan nostamat syytteet.

”Kaikki tämä yhdistettynä viestimien keskittymiseen teollisille monialayhtiöille, joiden intressit ovat kaukana tiedon ja ajatusten vapaasta liikkuvuudesta, rajoittaa ilmaisunvapautta käytännössä ja tekee itsesensuurista yleisen ilmiön turkkilaisessa mediassa”, komissio havannoi.