Selvitysmies Tuomas Harpf ehdottaa Suomeen Tanskan uuden mediatukijärjestelmän kaltaista mallia, jossa jaettaisiin toimituksellista tuotantotukea ja innovaatiotukea. Kaikkiaan tukea jaettaisiin 30 miljoonaa euroa. Harpf esittää kolmen vuoden määräaikaista tukijärjestelmää, jonka jälkeen tuki arvioitaisiin.Lehtitilausten arvonlisäveroa tulisi Harpfin mukaan myös alentaa 5 prosenttiin, mikä on alin EU:n hyväksymä alv-kanta.Harpfin tekemä selvitys perustuu LVM:n asettaman lehtiasian neuvottelukunnan 18 toimenpide-ehdotukseen, joiden avulla pyrittäisiin takaamaan korkealaatuisen kotimaisen mediasisällön tuotanto myös tulevaisuudessa. Viestintäministeri halusi selvityttää, minkälaisin ehdoin lehdistöä voitaisiin tukea median murrosvaiheessa ja mitkä olisivat ehdotetun tuen vaikutukset mediamarkkinoihin.Selvityksen aikana Harpf kuuli media-alan edustajia laajasti. Myös Journalistiliitto tapasi selvitysmiehen.-Tanskan malli pohjana on hyvä ja ketterä ratkaisu, kommentoi Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen. Tuki kohdistuisi nimenomaan journalistisen sisällön tuotantoon eikä olisi sidottu julkaisualustaan. Toki lehdistön kannalta merkityksellisempiä asioita ovat arvonlisävero ja lehtijakelun ongelmat, mutta tällainen sisällöntuotannon kannustintuki olisi tuiki tarpeellinen. Yksityiskohtiin Journalistiliitto ottaa kantaa myöhemmin.Myös Sanomalehtien liiton liittojohtaja Jukka Holmbergin twitter-viestin mukaan esitys on ”oikein positiivinen paketti”.Viestintäministeri Pia Viitanen pitää Harpfin esittämää suoraa mediatukea perusteltuna meneillään olevassa siirtymävaiheessa. Hän vie esitykset kehysriiheen hallituksen keskusteltavaksi. Myös selvityksen Alv-esitys on ministerin mielestä hyvin perusteltu, mutta edellyttää laajempaa remonttia. Digitaalisten julkaisujen alv:n alentamisessa ministeri lupasi aktiivisuutta EU:n suhteen.- Kotimaista sisältöä tuottava media on sananvapauden ja toimivan demokratian keskeinen takaaja. Sananvapaus jää kuolleeksi kirjaimeksi, jos välineet sen toteuttamiseen puuttuvat. Kyse on henkisestä huoltovarmuudesta.- Olen huolissani työpaikoista. Irtisanomisuutisia on aivan liikaa. Jos kotimainen laatujournalismi korvautuu ulkomaisella klikkaussisällöllä, se ei tuo meille yhtään työpaikkaa eikä veroeuroa, Viitanen huomauttaa.Suomessa mediaa ei tueta samassa mittakaavassa kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tukisummat pyörivät 50 miljoonan paikkeilla, Suomessa lehdistötuki on vuositasolla prosentin tästä eli 500 000 euroa ja opetusministeriön jakama kulttuuri- ja mielipidelehtituki miljoonan luokkaa.Tanskan malliHarpfin mukaan Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön Tanskan vuoden alusta kolmen vuoden koekäyttöön otetun mediatukijärjestelmän kaltainen malli, tarkemmin sanoen sen tuotantotuki ja innovaatiotuki.Tuotantotukea (25 miljoonaa euroa) voitaisiin myöntää esimerkiksi enintään 30 % journalistisen sisällön tuottamisen kustannuksista. Tukea voisivat saada sekä painetut että verkkojulkaisut, mutta myös TV- ja radioalan journalistinen sisältötuotanto. Näin se olisi toimialan sisällä täysin kilpailuneutraali.- Tukijärjestelmän tulisi olla määräaikainen, esimerkiksi kolme vuotta, jonka jälkeen vaikutukset arvioitaisiin. Tukea voisivat saada laajalle yleisölle suunnatut, yleisesti saatavilla olevat julkaisut, jotka ovat toimineet vähintään neljä vuotta, sanoo Harpf.Innovaatiotukea (5 miljoonaa euroa) sen sijaan voitaisiin myöntää media-alan kehittämishankkeisiin, kuten uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämiseen tuotekehitykseen. Tuen tehokkaan käytön kannalta olisi erittäin tärkeää, että tuotekehitys toteutuisi laajempina yhteishankkeina.Lisäksi Harpf alentaisi lehtien arvonlisäveroa viiteen prosenttiin, mikä on alin EU:ssa hyväksytty alv-kanta. Alennuksen tulisi olla määräaikainen ja heijastua kuluttajahintoihin.- Vuoden 2012 alusta voimaan tullut lehtitilausten arvonlisävero osui alalla käynnissä olevan murroksen kannalta mahdollisimman onnettomaan ajankohtaan. Verokertymä ei ole järkevässä suhteessa haittavaikutuksiin, joita vero lehdille ja alan työllisyydelle aiheutti, toteaa Harpf.Jakelutoiminnan vaikea tilanne voidaan ratkaista vain Itellan, sen lehtiasiakkaiden ja alan työntekijäjärjestöjen laajalla yhteistyöllä. Ennen perustilanteen selkiintymistä ei ole Harpfin mukaan mahdollista antaa suosituksia siitä, miten haja-asutusalueiden erityisongelmia tulisi hoitaa.- Kokonaisratkaisun osana voisi kuitenkin tulla kyseeseen määräaikainen haja-asutusalueiden jakelutuki, jolla turvattaisiin lehtijakelu myös syrjäseuduilla kohtuullisin kustannuksin. Tuki kohdennettaisiin niille alan toimijoille, joiden yksikkökohtainen jakelukustannus on selvästi alan keskiarvoa suurempi. Tuen edellytyksenä olisi tilausten tasahintajärjestelmän noudattaminen koko maassa.Harpf ottaa ehdotuksissaan kantaa myös tv:n uuteen digisiirtymään ja mainonnan sääntelyyn.