Nyheter / 03.10.2013

Kirjallinen kysymys sanomalehdistön aseman turvaamisesta

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok) ja 17 muuta kansanedustajaa kaikkiaan yhdeksästä eri eduskuntaryhmästä on esittänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen.

Kysymyksessä todetaan, että sanomalehtien ahdinkoa ovat syventäneet muutamat viime vuosien poliittiset päätökset. Vuoden 2012 alusta painettujen, kotiin tilattujen lehtien arvonlisäveroa korotettiin nollasta yhdeksään prosenttiin ja tämän vuoden alusta vielä kymmeneen prosenttiin. Korotusten johdosta Suomi on yksi Euroopan kovimmista sanomalehdistön verottajista.

Arvonlisäveroa on korotettu samassa yhteydessä, kun lehdet elävät keskellä media-alan murrosta. Painettujen lehtien levikit laskevat ja mediakulutus siirtyy verkkoon, jossa ansaintamallit eivät ole kehittyneet. Kirjallisessa kysymyksessä on sivuutettu se, että sähköisiä lehtiä verotetaan yleisen 24 prosentin alv-kannan mukaan.

-Hienoa, että täysin väärään aikaan tehtyyn arvonlisäveron korotukseen on vihdoin havahduttu. Seuraavaksi painettujen ja sähköisten lehtien arvonlisäveroa pitäisi alentaa samalle, mahdollisimman alhaiselle tasolle, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Viime vuosina media-alan työllisyys on heikentynyt rajusti. Vuoden 2008 jälkeen pelkästään jo lähemmäs tuhat suomalaista journalistia on menettänyt työpaikkansa. Yt-kierre jatkuu tänäkin syksynä, ja parhaillaan työntekijöiden vähentämisestä neuvotellaan muun muassa Keskisuomalainen-konsernissa, STT-Lehtikuvassa ja MTV Mediassa.

Kirjallisessa kysymyksessä nostetaan esiin vain sanomalehdistön tilanne.

-Samat kysymykset arvonlisäverosta ja viestinnän digitaalistumisesta koskevat myös aikakauslehdistöä. Tästä johtuen esimerkiksi Allerissa, Bonnier Publicationsissa ja Sanoma Magazinessa on keväällä käyty irtisanomisiin johtaneita yt-neuvotteluja, sanoo Savolainen.

Kirjallisen kysymyksen lopulla sanomalehdistön kilpailuasemien vaikeuttajaksi on nostettu julkisen palvelun Yleisradio. Yle-veroon siirtymisen ja samaan aikaan julkisen palvelun käsitteen jäämisen epäselväksi sanotaan johtaneen sanomalehtitalojen aseman heikentymiseen.

-Ylen uudesta rahoitusmallista ja sen toimintakentästä on vastikään päätetty. Näiden vaikutusten arviointi suhteessa lehdistöön on ennenaikaista. Julkinen palvelu on pikemminkin sparraaja lehdistölle. Laadukas ja moniääninen media joka puolella maata on meidän kaikkien suomalaisten etu, sanoo Savolainen.

Kirjallinen kysymys löytyy pdf-tiedostona eduskunnan sivuilta:  http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?$%7bAPPL%7d=utpkk&$%7bBASE%7d=faktautpKK&$%7bTHWIDS%7d=0.24/1380731844_487700&$%7bTRIPPIFE%7d=PDF.pdf

Lisätietoja:

Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen 050-534 24 85


Nedskärningar inom mediebranschen underminerar Finlands säkerhet

De planerade nedskärningarna inom Yle och på annat håll i mediebranschen kan påverka Finlands säkerhet och försörjningsberedskap, säger Finlands Journalistförbund.

Redaktionsavdelningarna får mer pengar för sin verksamhet

Journalistförbundets redaktionsavdelningar får mer pengar för sin verksamhet från och med januari 2025. Avdelningarnas grundbidrag höjs med 30 procent.

De premierades för sina insatser för förbundet

I samband med Journalistförbundets fullmäktiges vårmöte delade förbundet ut utmärkelser för årets organisationsgärning och för en insats som gjorts för arbetsplatsgemenskapen.