Nyheter / 02.09.2009

Journalistiliitto ei hyväksy lähdesuojan heikennystä

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietinnössä esitetään esitutkintalain (7 luku 8 § 4 mom) muuttamista siten, että toimittajien lähdesuoja voidaan murtaa jo esitutkintavaiheessa, mikäli tiedon alkuperäinen antaja on todennäköisesti syyllistynyt salassapitorikokseen. Lähteen ilmaisemisen tulisi myös olla sekä välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi että perusteltua rikoksen vakavuuteen ja seurauksiin nähden.

Suomen Journalistiliitto ei voi hyväksyä tällaista heikennystä lähdesuojaan, joka on sanan- ja lehdistönvapauden tärkeä kulmakivi.

Kyse on journalistin oikeudesta kieltäytyä paljastamasta lähdettään tai anonyymisti julkaistun kirjoituksen laatijaa. Lähdesuojan tarkoituksena on taata julkiselle sanalle keinot valvoa vallankäyttöä ja tuoda esiin salattuja epäkohtia. Lähdesuojan avulla voidaan varmistaa, että journalistille tietoja antavan henkilöllisyys ei paljastu eikä tietolähteen tarvitse pelätä joutuvansa painostuksen tai kostotoimien kohteeksi.

Lähdesuoja kuuluu olennaisena osana sananvapauteen, minkä on myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) ratkaisukäytännössään selkeästi vahvistanut. Suojan puuttuminen heikentäisi journalismin roolia vallan vahtikoirana sekä sen mahdollisuutta jakaa yleisölle täsmällistä ja luotettavaa tietoa. Tämän takia EIT on katsonut, että lähdesuoja voidaan murtaa vain erittäin tärkeistä syistä. Salassapitorikos ei ole tällainen tärkeä syy, EIT ei ole kertaakaan hyväksynyt lähdesuojan murtamista salassapitorikoksen selvittämiseksi.

Toimikunnan esitys heikentäisi lähdesuojaa radikaalisti. Nykyisen lainsäädännön mukaan lähdesuoja on mahdollista murtaa esitutkintavaiheessa vain kun kysymyksessä on ns. törkeä rikos, josta saattaa seurata vankeutta vähintään 6 vuotta. Salassapitorikosta ei Suomessakaan ole pidetty törkeänä, koska teon maksimirangaistus on 2 vuotta vankeutta, eikä lähdesuojaa siis voida esitutkinnassa murtaa. Salassapitorikosta koskeva lähdesuojan murtaminen voi tapahtua vasta oikeudenkäyntivaiheessa, jos syytteen nostamiseksi saadaan muuta kautta tarpeeksi näyttöä.

Lähdesuojan radikaalille heikentämiselle ei ole esitetty todellista tarvetta tai syytä.

Lainmuutosesityksen taustaksi on usein mainittu tarve tukkia poliisin tietovuodot medialle ja erityisesti tapaus Alpo Rusi. Häntä koskeva Supon vakoiluepäily tuli julkisuuteen syksyllä 2002, mutta todettiin tutkinnassa aiheettomaksi. Toimikunnan esitysten perusteluissa todetaan: ”Erityisesti silloin kun salassapitovelvollisen lainvastaisesti antamat tiedot ovat virheellisiä tai puutteellisia ja niiden julkaisemisesta on aiheutunut vakavia seurauksia tietojen kohteelle, olisi tarpeen voida punnita lähdesuojan merkitystä suhteessa yksityisen henkilön kärsimään vahinkoon.”

Tapaus Rusi ei kuitenkaan sovellu perusteluksi journalistin lähdesuojan heikentämiselle. Suojelupoliisin tutkinnan paljastanut toimittaja kertoi komiteamietinnön tultua julki, että vastoin yleisiä arvailuja vihjeen antaja ei ollut suojelupoliisi eikä muu poliisi. Lakiesityksen taustalla ollut rikosepäily onkin aiheeton. Lisäksi tieto vakoiluepäilystä oli kerrottu jo ennen kuulusteluja keväällä 2002 Tasavallan Presidentille, useille virkamiehille ja lukuisille johtaville poliitikoille.

Tapaus Rusi nimenomaan osoittaa, kuinka tärkeätä on edellyttää muuta näyttöä salassapitorikoksesta ennen lähdesuojan murtamista, koska muuten annetaan avoin valtakirja sananvapauden ydinalueelle kuuluvan poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun, yhteiskunnallisten epäkohtien paljastamisen ja vallankäytön valvonnan vaikeuttamiselle. Pyrkimyskin lähdesuojan murtamiseen sen selvittämiseksi, onko jotakin salassapitorikosta tapahtunut vai ei, vihjaa yritykseen peitellä epäkohtia, rankaista epäkohtien paljastajaa ja suojella taloudellista ja poliittista eliittiä kiusalliselta julkisuudelta.

Kun esitutkintalakia nyt uudistetaan, on lähdesuoja syytä jättää ennalleen. Sen vahvistamiseksi lakiin on syytä lisätä Oikeustoimittajat ry:n esittämät säännökset lähdesuojan alaisen materiaalin takavarikoimis- ja jäljentämiskiellosta sekä kielto tehdä kotietsintä toimitukseen ja/tai toimittajan kotiin tällaisen asiakirjan löytämiseksi. Säännökset ovat tarpeen, jotta lähdesuojan takaavia säännöksiä ei voida kiertää takavarikkoa ja etsintää koskevilla säännöksillä.

SUOMEN JOURNALISTILIITTO –

FINLANDS JOURNALISTFÖRBUND ry.

Arto Nieminen Juha Rekola

puheenjohtaja asiamies


Fler tvister och omställningsförhandlingar – förbundet hjälper

Tvister som berörde Journalistförbundets medlemmars arbetsförhållanden, uppsägningar och arvoden ökade i fjol jämfört med året innan.

Kopiosto säkerställer att man får ersättning då verk och tv-program kopieras

Med sina heltäckande användningslicenser säkerställer Kopiosto att den kreativa branschen får de ersättningar den har rätt till för användningen av verk.

Marja Honkonen är Journalistens nya chefredaktör

Marja Honkonen, magister i samhällsvetenskaper, är Journalistens nya chefredaktör. Hon inleder sitt arbete genast.