Journalismin Päivä – vastaisku roboteille

Journalismin Päivä kokosi Helsingin Messukeskukseen noin 500 journalistia, tutkijaa ja muuta media-alan osaajaa. Yhdistävä teema oli alan ja sillä työskentelevien tulevaisuus.

Aamun aluksi pidetyssä kättennostogallupissa 20 prosenttia yleisöstä ilmoitti pelkäävänsä työpaikkojensa puolesta. Hieman harvempi uskoo, että robotit voivat korvata tulevaisuudessa toimittajan tehtäviä.

ROBOTTIEN OSAAMISTA valotti Painokoneet seis! -teoksen kirjoittaja, toimittaja Johanna Vehkoo. Stats Monkey (Tilastoapina) -niminen robotti kykenee tuottamaan virheettömän urheilu-uutisen jopa 15 sekunnissa käyttämällä lähteinään tilastoja ja muita tietokantoja sekä urheilutoimittajien kerronnan kliseitä

Reuters tekee merkittävää businesta finanssiammattilaisille suunnatulla taloustiedolla, jonka tuottamiseen ihmistyö on liian verkkaista. Ihminen on jopa niin auttamattoman hidas, ettei kelpaa edes oikolukemaan informaatiota, jota tarvitaan  algoritmeihin perustuvassa reaaliaikaisessa osakekaupassa. 

Ihmiskunnan tuottaman informaation määrän ennustetaan kasvavan 50-kertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Jos toimittajan työ on vain muualla tuotetun tiedon välittämistä, ammattikuntaa ei Johanna Vehkoon mukaan ennen pitkää tarvittaisi.

"Me teemme nytkin ihan liikaa sitä työtä. Informaatiotulvaan ei voi vastata lisäämällä määrää, vaan laatua. Voimme lakata kierrättämästä toisten työtä ja katsoa, miten resurssit voi suunnata paremmin. Journalistien pitää ottaa aloite itselleen eikä toistella poliitikkojen aagendaa ja PR-toimistojen aineistoja."

"Tilastoapinan kaltainen robotti ei tee henkilöhaastatteluja aikakauslehteen. Se ei selosta romaanin sisältöä, ei haista eikä maista eikä tiedä, millaista on olla ihminen", Johanna Vehkoo sanoi.

SISÄLLÖN JA LAADUN painoarvoa korosti myös viestintätalojen sikariporras paneelissaan.

Sanoma Magazines Finlandin toimitusjohtaja Clarisse Berggårdh sanoo aikakauslehdistön näköalojen muuttuneen paremmiksi kuin pari vuotta sitten uskottiin; kokemukset tabletti- ja mobiilisovelluksista ovat luoneet uskoa siihen, että sisällöstä on mahdollisuus saada rahaa uusillakin alustoilla.

"Tärkeintä on oman yhteisön ymmärtäminen ja kohderyhmän ajattelun omaksuminen. Perinteinen aikakauslehden päätoimittajakin voi korvautua community managerilla, joka erikoistuu ymmärtämään sitä yhteisöä, jolle sisältöä tehdään.

"Journalistisen työn on oltava sellaista, että se käy eri kanaviin. Myös painettuihin aikakauslehtiin kuuluvaa ajattelutapaa julkaisemisesta esimerkiksi kuukauden välein on muutettava. Kontakti lukijaan tulee online-yhmpäristössä päivittäiseksi ja viikottaiseksi", Berggårdh sanoi.

Alma Median toimitusjohtajan Kai Telanteen mukaan kuluttajat ovat viiden vuoden päästäkin valmiita maksamaan laadukkaasti tuotetusta sisällöstä, jolloin avainsanoja on myös palvelu: "Pieteetillä tehdystä, asiakkaalle tärkeästä ainutlaatuisesta materiaalista maksetaan."

MTV Median varatoimitusjohtaja Heikki Rotko ennusti IT-taustaisten verkon jättiläisten hämmentävän televisiotoimialaa suuresti. Esimerkiksi Youtube on lanseeraamassa toistakymmentä tv-kanavaa käsittävän lineaarisen palvelun, joka on aivan muuta kuin Youtuben vanha tavaramerkki videoclippien julkaiseminen. Rotkon mukaan tuossa globaalissa kilpailuympäristössä suomalainen toimija pärjää parhaiten omalla uutispalvelulla, jota kukaan muu ei voi tällä kieli- ja markkina-alueella korvata.

Tutkija-kolumnisti Pekka Pekkala kehotti toimituksia ja journalisteja aktiivisuuteen mediamurroksen hoitamisessa: "Jos toimitus ei ole aloitteellinen, ei  mieti muutosta eikä lähde mukaan näihin prosesseihin, joku muu yrityksessä vie niitä ja tekee päätökset. Silloin toimitus on heittopussina."

POLIITIKKOJEN KYSELYTUNTI oli tälläkin kertaa eniten yleisöä kerännyt Journalismin Päivän ohjelmanumero.  Kansanedustajista koostunut kyselijäkaarti tenttasi politiikan toimittajia Ylen suorana radioimassa tilaisuudessa.

Kansalaisten kiinnostus politiikkaan vahvistettiin molemmissa leireissä, mutta keinoista tyydyttää kysyntä poliitikkojen ja toimittajien näkemykset erosivat perinteiseen tapaan toisistaan.

Ajankohtaisesta politiikan journalismista esille nousi se, miten toimitukset korjaavat omia virheitään. Sytykkeenä Mari Kiviemen esittämään kysymykseen oli Paavo Lipposen kohtelu Aamulehdessä.

"Ehkä tätä virheiden korjaamista ei vielä osata tiedotusvälineissä riittävän hyvin. Virheet pitää myöntää yksinkertaisesti ja korjata nopeasti. Siihen seuraavan päivän lehden odottaminenkin on liian pitkä aika" Alma Median toimittaja Kirsti Pohjonen totesi.