Nyheter / 18.02.2013

Itsensä työllistävien asemaa on parannettava Suomessakin

Journalistiliitto on jo vuosia aktiivisesti ajanut itsensä työllistävien aseman parantamista työmarkkinoilla. Muissa EU-maissa on asiassa ryhdytty jo lainsäädäntömuutoksiin, osoittaa juuri valmistunut työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) teettämä selvitys.

Selvityksessä on käyty läpi itsensä työllistäjien asemaa työlainsäädännössä, sosiaali- ja työttömyysturvassa sekä kilpailuoikeudessa viidessä EU-maassa. Selvitetyt maat ovat Saksa, Tanska, Ruotsi, Iso-Britannia ja Viro.

Saksa ja Tanska ovat toista maata

- Erityisen kiinnostavia maita Suomen lainsäädäntömuutoksia ajatellen ovat Saksa ja Tanska. Kummassakin maassa itsensä työllistäjien, kuten freelancereiden, asema työmarkkinoilla on tuntuvasti parempi kuin Suomessa, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

- Selvitys kertoo, että Saksassa työntekijänkaltaisten yrittäjien asema rinnastuu pitkälti työntekijään. Esimerkiksi EU:n kilpailuoikeus ei estä neuvotteluja freelancereiden vähimmäispalkkioista, toisin kuin kilpailuviranomaiset ovat tähän asti linjanneet Suomessa, kertoo Savolainen.

Tanskassa taas sosiaaliturva on laaja ja kattaa turvan myös itsensä työllistäville. Samoin mediayhtiö Allerin boikotti vuodelta 2007 on käytännön esimerkki itsensä työllistäjien työtaistelutoimista, jotka Suomessa on katsottu kilpailuoikeuden kieltämiksi.

- On kestämätön tilanne, että samat toimet katsotaan Suomessa kielletyiksi, kun ne kahdessa muussa EU-maassa, Saksassa ja Tanskassa ovat sallittuja, sanoo Savolainen.

Selvityksestä käy myös ilmi, että Ruotsissa verottaja selvittää tarkkaan yritystoiminnan luonteen sen alussa. Kaikki hakijat eivät saa yritysverokorttia. Näin käy varsinkin silloin, kun henkilön tekemä työ rinnastuu palkansaajan tekemään työhön.

- Tällä mallilla voidaan välttää vahinkoyrittäjyyttä, jossa henkilö jossain vaiheessa toimintaansa tulee yllättäen tulkituksi yrittäjäksi. Meillä työneuvosto on tulkinnut esimerkiksi av-kääntäjiä välillä työsuhteisiksi ja välillä yrittäjiksi, vaikka työskentelyolosuhteet ovat olleet hyvin samanlaiset, kertoo Savolainen.

Selvityksen mukaan Isossa-Britanniassa työntekijän käsitettä on laajennettu ”worker”-käsitteellä. Viron osalta selvitys tuo esiin lähinnä yritystoiminnan alkuvaiheen erilaisia tukimuotoja.

Kokonaisuutena selvityksestä käy ilmi, että mainitun viiden maan lisäksi useammassa muussakin EU-maassa on ryhdytty lainsäädännöllisiin toimiin itsensä työllistäjien osalta. Vielä tätäkin laajemmin eri maissa asiasta käydään yhteiskunnallista keskustelua.

Ilmiö laajenee, ongelmat kasvavat

 - Suomen viimeaikojen keskustelu näennäis- ja pakkoyrittäjyydestä sekä vaatimukset lainsäädännön muuttamiseksi eivät ole mitään poikkeuksellista, sanoo Savolainen. - Latua on hiihdetty auki jo muualla. Meilläkin johtopäätöksen pitäisi olla muuta kuin että asia on kunnossa ja lainsäädäntö nykyisellään on riittävää, sillä itsensä työllistäjien ongelmat ovat hyvin tiedossa.

Itsensä työllistäminen lisääntyy työmarkkinoilla nopeasti. Samalla ovat tulleet esiin tilanteet, joissa palkansaajan kaltaista työtä tekevä henkilö on lainsäätäjän silmissä yrittäjä, kuitenkin huonommalla ja kalliimmalla sosiaaliturvalla, ja usein ilman mahdollisuutta yrittäjän voittoon. Esimerkiksi freelancer-journalistien ansiot ovat Journalistiliiton teettämän tutkimuksen mukaan vain vähän yli puolet alan työsuhteisten keskimääräisistä ansioista. Av-kääntäjien palkkiot yrittäjinä voivat jäädä kolmannekseen työsuhteisen kääntäjän ansiosta täysin samassa työssä.

- Itsensä työllistäminen ei kuitenkaan liity vain luovan alan työhön tai freelancereihin, vaan ilmiö on laajempi ja laajenee yhä, kertoo Savolainen. Itsensä työllistäjä voi nykyään olla töissä missä vaan; kaupassa, koulussa ja kodissa, esimerkiksi siivoojana, fysioterapeuttina tai vaikkapa perhepäivähoitajana.

Puhuminen ei riitä, tarvitaan lainsäädäntöä

Ammattiliittojen itsensä työllistäjien yhteistyöryhmä (Itset-ryhmä) on esittänyt, että työsuhteen määritelmää on laajennettava. Työlainsäädännön perinteinen kriteeri työn johdosta ja valvonnasta, ja itsensä työllistäjillä sen puuttuminen johtaa nykyisellään liian helposti yrittäjätulkintaan.

- Työsuhteen käsitteeseen pitäisi ottaa mukaan työn teettäjästä riippuvainen tai alisteinen asema. Uutta ryhmää palkansaajien ja yrittäjien väliin ei tarvita, mutta useamman työ pitäisi voida tulkita työsuhteiseksi, vaatii Savolainen, joka on Itset-ryhmän edustaja työ- ja elinkeinoministeriön ns. trendityöryhmässä. Viime vuonna valmistuneessa trendityöryhmän väliraportissa tämä Itset-ryhmän tavoite on niinikään mainittu.

Myös juuri valmistunut viiden EU-maan selvitys liittyy trendityöryhmän työhön, joka puolestaan perustuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Työministeri Lauri Ihalaisen asettama työryhmä jatkaa työtään hallituskauden loppuun.

- Nyt selvitykset on tehty. Seuraavaksi on aika ryhtyä konkreettisiin toimiin ja parantaa lainsäädäntöä, kuten muissa maissa. Tarvitaan tahtoa ratkaista asia, sanoo Savolainen.


Petri Savolainen förlänas riddartecknet av Finlands Lejons orden

Republikens president har förlänat Petri Savolainen riddartecknet av Finlands Lejons orden. Petri Savolainen är Journalistförbundets intressebevakningsdirektör. Han har jobbat för Journalistförbundet i 25 år.

Journalistförbundet fokuserar på kollektivavtal och upphovsrätt 2025

Kollektivavtalsförhandlingar, förbättrade villkor för frilansar och en ny strategi för upphovsrätt står högt på Journalistförbundets agenda för nästa år. Förbundet satsar också på att stötta Yles anställda i omställningsförhandlingarna och förhandlar om bättre arbetsvillkor för egenföretagare. 

Medlemsavgifterna på samma nivå 2025

Journalistförbundets fullmäktige har fastställt medlemsavgifterna för 2025. Medlemsavgifterna är på samma nivå 2025 som 2024.