Nyheter / 04.02.2014

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Smash Asem –ratkaisun.

Suomen Kuvalehden valokuvaaja tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa niskoittelusta poliisia vastaan. Valokuvaaja pidätettiin ja häntä pidettiin kiinniotettuna 17,5 tuntia, kun hän kuvasi Smash Asem –mielenosoitukseen liittyvää uutistapahtumaa.

Valokuvaaja valitti tapauksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jossa hän katsoi Suomen rikkoneen sananvapautta ihmisoikeutena. Tuomioistuin antoi kuitenkin tiistaina 4.2.2014 ratkaisun, jossa se totesi, ettei Suomi ole rikkonut ihmisoikeussopimusta. Tuomioistuimen ratkaisu ei ollut yksimielinen, vaan se syntyi äänestysratkaisuna 5-2.

Tuomioistuimen vähemmistö esitti voimakasta kritiikkiä Suomen viranomaisia kohtaan ja totesi tapauksen osoittavan viranomaisten yksipuolista asennetta toimittajaa kohtaan. Vähemmistön mielestä oli väärin, että valokuvaajaa kohdeltiin mielenosoittajana, kun poliisi oli selkeästi voinut havaita kuvaajan olevan toimittaja. Vähemmistön mukaan tapauksen perusteella on havaittavissa, ettei poliisia ei ole edes kiinnostanut, onko hän toimittaja vai ei. Poliisi ei olisi saanut antaa poistumiskäskyä toimittajalle, joka kuvaa merkittävää uutistapahtumaa. Median rooli tällaisessa tilanteessa on toimia vallan vahtikoirana ja kertoa tapahtumista yleisölle.

Tuomioistuimen enemmistö käsitteli valokuvaajaa mielenosoittajana. Enemmistö korosti ratkaisussa, ettei journalistilla ole erityisasemaa, kun poliisi antaa poistumiskäskyn. Enemmistön mielestä poliisi oli useasti kehottanut ns. saartoringissä olevia henkilöitä poistumaan paikalta, ennen kuin mielenosoitukseen osallistuneita henkilöitä ryhdyttiin pidättämään. Asiaa lieventävänä seikkana pidettiin sitä, että poliisi oli perustanut mielenosoitukseen yhteyteen pressialueen ja sitä, että toimittajaa ei tuomittu sakkorangaistukseen tai vahingonkorvaukseen.

Tuomioistuimen enemmistön mielestä Suomella oli tietynasteista harkintavaltaa punnittaessa sananvapauden suhdetta poliisin oikeuksiin. Tuomioistuin on viimeaikaisessa Suomea koskevassa oikeuskäytännössä painottanut jäsenvaltion harkintavaltaa. Pääministerin morsian –kirjaa koskevassa ratkaisussa todettiin, että nykyisin ihmisoikeustuomioistuimelta vaaditaan erittäin painavia syitä puuttua kansallisen tuomioistuimen harkintavaltaan. Jäsenvaltion harkintavaltaa painottava uusi linja johtunee jäsenvaltioiden kohdistama kritiikistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta kohtaan.

Kun jäsenvaltiolle annetaan laaja harkintavalta, tuomioistuin ja viranomaiset voivat kansallisella tasolla ottaa huomioon paremmin sananvapauden toteutumisen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antama yksittäinen äänestysratkaisuun ja jäsenvaltion harkintavaltaan perustuva tuomio ei ole vapaudu vankilasta -kortti viranomaisille. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että poliisin tulee ottaa toiminnassa huomioon median rooli vallankäytön valvonnassa, sanoo Journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Salokangas.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto voi käsitellä tapauksen uudelleen laajemmassa 17 tuomarin kokoonpanossa.

Lisätiedot: Työehtoasiamies Jussi Salokangas, p. 050 377 6211


Frilansavtal med Art House undertecknat

Måndagen 28 oktober underteckande förlaget Art House och Journalistförbundet ett avtal som garanterar de frilansar som jobbar för Art House vissa minimivillkor.

Journalistförbundet har nått avtal med tre förlag

Journalistförbundet har nått ett förhandlingsresultat om självanställdas arvoden och arbetsvillkor med tre förlag – Arthouse, Jalava och Tietosanomat.

Journalistförbundet: Nya Yle-lagen skadlig för den finländska kulturen

Finlands Journalistförbund anser att lagändringen som gäller Yles finansiering är skadlig både för anställda i mediebranschen och för den finländska kulturen.