Smash Asem -tuomio on merkittävä ennakkoratkaisu, joka vaikuttaa toimittajien työhön koko Euroopan alueella. EIT:n oikeuskäytäntö on käytännössä sitovaa kaikissa Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltioissa.Jos lehdistövapauden mallimaassa sallitaan toimittajien kiinniottaminen suhteettoman pitkäksi aikaa, ratkaisulla voi olla merkittäviä seurauksia useimmissa valtioissa toimittajien työlle. Ratkaisun perusteluiden orjallinen seuraaminen voi vakavalla tavalla vaarantaan sananvapauden käytön.Tuomioistuin on painottanut aiemmassa tuomioistuinkäytännössä median roolia vallan vahtikoirana. Jos toimittaja ei voi harjoittaa ammattiansa vapaasti ilman suhteettomia seurauksia, sananvapauden käyttö rajoittuu. Yleisö ei myöskään saa reaaliaikaista tilannekuvaa tapahtumapaikalta, jos toimittaja kiinniotetaan suhteettoman pitkäksi aikaa.Tapauksen taustalla on vuonna 2005 Helsingissä järjestetty Smash Asem –mielenosoitus, jossa vastustettiin ASEM-huippukokousta. Suomen Kuvalehden valokuvaaja Mika Pentikäinen oli paikalla kuvaamassa tilannetta. Poliisi saartoi mielenosoittajista, sivullisista ja toimittajasta koostuvan joukon Helsingin postitalon kulmalle. Osa saarretuista henkilöistä poistui paikalta luovutettuaan henkilötietonsa poliisille.Pentikäinen jäi paikalle, koska hän luuli poistumiskäskyn koskevan ainoastaan mielenosoittajia, eikä työtään tekevää toimittajaa. Hän ei osallistunut mielenosoitukseen millään tavoin, vaan harjoitti ammattiaan sivustakatsojana.Poliisi ryhtyi käyttämään ankaria voimakeinoja passiivisina toimiviin mielenosoittajiin saartoringin sisällä. Pentikäinen otti tapahtumasta ja poliisin toiminnasta valokuvia, kunnes käräjäoikeuden pöytäkirjojen mukaan poliisi huusi megafonia käyttäen: ”Ottakaa kuvaaja kiinni!”. Pentikäinen otettiin kiinni ja häntä pidettiin vangittuna 17,5 tuntia putkassa. Hän oli kertonut pidätyksen yhteydessä poliiseille olevansa toimittaja ja hänen kaulallaan roikkui lehdistökortti.Valtio ei jättänyt asiaa siihen. Poliisi käynnisti asiassa esitutkinnan ja syyttäjä syytti valokuvaajaa niskoittelusta. Pentikäinen tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa rangaistukseen. Hovioikeus ja korkein oikeus eivät suostuneet ottaa asiaa käsittelyyn.EIT:n enemmistö katsoi, ettei Suomi ollut laiminlyönyt sopimuksen turvaamaa sananvapautta ihmisoikeutena. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suppeassa kokoonpanossa annettu ratkaisu on tehty virheellisin tiedoin. EIT nojasi päätöksen osittain siihen, ettei poliisin toimi ollut suhteeton. Toimittajille oli osoitettu erillinen alue, josta he olivat voineet kuvata Postitalon pihaa. Alueelta ei kuitenkaan olisi voitu ottaa kuvia saartorenkaasta, sillä poliisi oli estänyt näköyhteyden busseilla. Lisäksi Pentikäinen ei ollut tietoinen alueesta, eikä poliisi ollut ohjeistanut häntä siirtymään alueelle.EIT katsoi, että toimittaja voitiin pitää vangittuna 17,5 tuntia, koska Suomen esitutkintalaki ei salli kuulustelemista klo 22-07 välisenä aikana. Suomen esitutkintalain kuulustelusäännössä on poikkeuksia, joista ihmisoikeustuomioistuin ei ole ollut tietoinen. Lähtökohtaisesti kuulustelu voidaan toteuttaa asianomaisen suostumuksella tai muulla erityisellä perusteella myös määräaikojen ulkopuolella.Lisäksi EIT katsoi myös, että toimittaja ei ollut riittävästi tunnistautunut, vaikka poliisit olivat voineet tunnistaa hänen olevansa lehtikuvaaja muun muassa kameralaitteistosta ja kaulalla roikkuvasta pressikortista. Pentikäinen oli pidätyksen yhteydessä ja ennen poistumiskäskyn antamista maininnut olevansa toimittaja.Lisätiedot: Työehtoasiamies, Jussi Salokangas, p. 050 - 377 6211