Sosiaalinen media on yhä useamman työkäytössä

Ensimmäinen suomalaisten journalistien sosiaalisen median käyttöä kartoittava tutkimus on tehty Journalistiliiton ja viestintätoimisto Aleksin Kaiun yhteistyönä. Kyselytutkimuksen ajakohta oli joulu-tammikuu, joten presidentinvaalien paljon puhutut sosiaalisen median ilmiöt eivät tuloksissa näy.

"Tutkimus paljastaa, että sosiaalisen median päivittäisestä käytöstä on tullut osa toimittajien arkipäiväistä työtä. Ammattikunnan sisällä aktiivisuudessa on huomattavia eroja. Esimerkiksi alle 25-vuotiaista jo 70 prosenttia on asialla useita kertoja päivässä, kun 51-60 -vuotiaiden vastaava osuus jää 33 prosenttiin", konsultti Ville Lehtovirta Aleksin Kaiusta toteaa.

Kymmenesosa kaikista vastaajista ei käytä sosiaalista mediaa työssään juuri koskaan. Ammattiryhmistä sosiaalinen media oli työkäytössä vähiten kuvaajilla (33 prosenttia). Erikoisaloista ahkerimpia sosiaalisen median suurkuluttajia työssään ovat urheilutoimittajat (59 prosenttia) sekä lifestyle- ja viihdetoimittajat (57 prosenttia).

Yleisin (54 prosenttia) syy sosiaalisen mediaan seuraamiselle on uutis- ja juttuaiheiden etsiminen. 45 prosenttia etsii täydentäviä sisältöjä kuten taustatietoa ja haastateltavia. Hiljaisten uutispäivän hätävaraksi siitä on 27 prosentille. Jälleen aktiivisimpia aiheiden etsijöitä ovat nuoret jopa 80 prosentin osuudella.

Suosituin sosiaalisen median muoto on Wikipedia, johon on työssä turvautunut säännöllisesti 52 ja joskus 45 prosenttia. Facebookissa vastaavat osuudet ovat 38 ja 40 prosenttia. Keskustelupalstoja työssään seuraa joskus 59 ja säännöllisesti 10 prosenttia kollegoita. Twitterin kä'yttö on vähäisempää - joskus sitä seuraa 29 ja säännöllisesti 9 prosenttia vastaajista.

Noin kaksi kolmasosaa toimittajista pitää sosiaalista mediaa työn kannalta hyödyllisenä. 25-30 -vuotiaista erittäin hyödyllisen työkalun siinä näkee 40 prosenttia ja 31-40 -vuotiaista 36 prosenttia, mutta yli viisikymppisistä vain 15 prosenttia.

Toimittajien oma sisällöntuotanto sosiaaliseen mediaan ei ole erityisen aktiivista. Yleisin alusta on Facebook, johon sisältöjä tuottaa melko usein runsas puolet. Muihin kanaviin luodaan sisältöjä paljon harvemmin ja esimerkiksi oman ja toimitusten blogeihin kirjoittavien osuus jää alle 10 prosentin. Samaa tasoa on keskustelu toimituksen jutuista median omalla keskustelupalstalla.

Vaikka sosiaalisesta mediasta löytyy hyvin uutis- ja juttuaiheita, siitä täydentävää tietoa ja haasteltavia ja vaikka se antaa myös kaivatun tilaisuuden nähdä kansalaisten aivoituksiin, ei journalistien luottamus somessa liikkkuvaan tietoon ole missään nimessä varaukseton.

Kriittisyydestä kielii, että tällaisen tiedon luotettavuuteen uskoo vain 8 prosenttia vastaajista. Lisäksi neljäsosa pitää mahdollisena, että juttujen teko someen perustuen voikin etäännyttää toimittajaa kansasta.

Joulu-tammikuun aikana tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi 536 alalla työskentelevää, jotka edustavat laajalti eri ikä- ja tehtäväryhmiä, mediataloja ja -muotoja sekä erilaisia työtehtäviä. Tekijät huomauttavat, että edustavuudestaan huolimatta tämä omasta halustaan vastanneiden joukko kattaa joitakin prosentteja toimitusammateissa toimivista ja Journalistiliittoon kuuluvista.

Pekka Vehviläinen

LISÄTIETOJA TUTKIMUKSESTA:

jarmo.hakkinen@journalistiliitto.fi

puh 0400 - 295 238

ville.lehtovirta@aleksinkaiku.fi

puh 050 - 346 6946