Media ottaa lisää vastuuta virheidensä korjaamisesta

Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys hyväksyi syyskokouksessaan tätä tarkoittavan muutoksen Journalistin ohjeisiin. Uusi muotoilu edellyttää, että oikaisun huomioarvo on suhteutettava tehdyn virheen vakavuuteen.

”Muutos on periaatteellisesti erittäin merkittävä. Tiedotusvälineet haluavat tällä tavoin osoittaa kantavansa vastuuta virheistään. Samalla ne tekevät selkeän eron sosiaaliseen mediaan”, toteaa JSN:n kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Arto Nieminen.

JSN:n Puheenjohtaja Risto Uimonen sanoo, että ohjekohdan uusi muotoilu poistaa yhden keskeisen kritiikin aiheen median toimintatapoja kohtaan. ”Isojen virheiden pienet korjaukset ovat syöneet yleisön luottamusta mediaa kohtaan”; Uimonen lisää.

Journalistin ohjeiden kohta 20 kuuluu nyt seuraavasti:

"Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut."

Vuoden 2014 alusta kohta 20 on seuraavanlainen:

"Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä."

Uusi muotoilu, "olennainen asiavirhe", korostaa sitä, että kyse on nimenomaan asiavirheestä eikä esimerkiksi mielipide-eroavuuksista. Jos "moka" on iso, yhden palstan oikaisu ei riitä. Silloin on tehtävä kokonaan uusi juttu.

Vuoden 1983 Journalistin ohjeissa toimituksia velvoitettiin kantamaan huolta oikaisun näkyvyydestä seuraavalla tavalla: "Oikaisu tai vastine on julkaistava viivytyksettä ja siten, että alkuperäisen tiedon saaneet voivat sen helposti havaita". Vaikka tuota periaatetta ei ole nykyisissä ohjeissa, neuvosto on noudattanut sitä päätöksissään toteamalla joskus, että virhe oli niin iso, ettei tehty pieni korjaus ole ollut riittävä.

”Uuden ohjekohdan muuttaminen käytännöksi vaatii toimituksilta asennemuutosta. Toimitukset ovat suhtautuneet nihkeästi virheidensä korjaukseen. Nyt niiden pitää oppia ajattelemaan, että virheen oikaiseminen rehdisti ja reilusti onkin osoitus vastuunkannosta. Se myös vahvistaa median yleisösuhdetta”, Nieminen ja Uimonen toteavat.

Törkeästä rikkomuksesta vakava huomautus

JSN:n kannatusyhdistys antoi perussopimuksen muutoksella neuvostolle nykyistä järeämmän aseen Journalistin ohjeiden tulkitsemiseen. Nykyisin neuvosto voi antaa tiedotusvälineelle vain vapauttavan tai langettavan päätöksen. Nyt JSN saa mahdollisuuden ojentaa vakavalla huomautuksella tiedotusvälinettä törkeästä rikkomuksesta tai piittaamattomasta toiminnasta.

”Tämäkin vahvistaa median uskottavuutta. Itsesääntelyn ytimenä ei ole sisäpiiri, vaan journalistin ohjeisiin sitoutuneet taustayhteisöt ovat halunneet vahvistaa eettisesti kestävää journalismia” sanoo Nieminen.

”Asteikon koventaminen on välttämätöntä, jotta neuvosto pystyy tekemään selkeän eron tekojen välille. Nykyisten sääntöjen mukaan neuvosto joutuu antamaan tiedotusvälineelle samanlaisen langettavan päätöksen riippumatta siitä, onko väline syyllistynyt vähäiseen tai törkeään Journalistin ohjeiden loukkaukseen”, Uimonen lisää.

Perussopimuksen muutoksella neuvostoon tulee myös kolmas varapuheenjohtaja, jonka neuvosto valitsee yleisön edustajien joukosta. JSN:ssa on puheenjohtajan lisäksi 8 media-alan edustajaa ja 5 yleisön edustajaa.

”Kolmas puheenjohtaja tarvitaan, koska minä ja mediataustaiset varapuheenjohtajat joudumme välillä jääväämään itsemme neuvostolle tehtyjen muutoksenhakupyyntöjen käsittelystä. Varapuheenjohtajuus myös korostaa yleisöjäsenten roolia neuvostossa”, sanoo Uimonen.

Perussopimus muuttuu myös niin, että tiedotusvälineitä kehotetaan uutisoimaan saamansa vapauttavat päätökset. Tämä on tärkeää siksi, että neuvoston vapauttaviin päätöksiin sisältyy usein linjauksia, joista yleisön ja toimitusten on hyvä tietää.

Uutuutena on myös sovittelumahdollisuus kantelijan ja tiedotusvälineen välillä. Neuvoston toimisto sai valtuudet toimia sovittelijana, jos kantelija, päätoimittaja ja neuvoston toimisto pitävät sitä perusteltuna.

Uutta Journalistin ohjeiden kohtaa ja perussopimuksen muutoksia valmisteltiin  pitkään kannatusyhdistyksessä ja sen asettamassa työryhmässä. Ryhmään kuuluivat päätoimittaja Arto Henriksson, toimittaja Aapo Parviainen, mediasääntelypäällikkö Kirsi-Marja Okkonen, edunvalvontapäällikkö Johanna Halkola, päätoimittaja Jouko Jokinen, toimituspäällikkö Ollijuhani Auvinen, johtaja Mikko Hoikka ja toimittaja Kari Pyrhönen. Työryhmää johti Risto Uimonen.

Ryhmä teki yksimielisen esityksen kannatusyhdistyksen hallitukselle. Myös sen esitys kannatusyhdistyksen syyskokoukselle oli yksimielinen, kuten syyskokouksen päätöskin. Perussopimuksen ja Journalistin ohjeiden muutokset vaativat konsensusta kannatusyhdistyksessä.

Kommentit:

• Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Arto Nieminen 0400 981 957
• JSN:n puheenjohtaja Risto Uimonen 040 552 0206