Osassa maita valtiovalta tukahduttaa lehdistönvapautta uhkauksilla, ratsioilla ja vangitsemisilla. Demokraattisemmissa maissa menetelmät ovat ”pehmeämpiä”, kuten taloudelliset kepit ja porkkanat tai laajat mainos- ja propagandakampanjat.
Moni valtio perustelee lehdistönvapauden rajoituksia kansallisella turvallisuudella ja taistelulla terrorismia vastaan. Se merkitsee usein toimittajien altistumista ahdistelulle, väkivallalle ja jopa kuolemalle.
Demokratia ei pysy pystyssä itsestään, Hanne Aho sanoo. Sitä pitävät pystyssä sekä päätöksentekojärjestelmä että tiedotusvälineet.
”On hyvä, että kansalaisten oikeus tietoon on yksi raportin näkökulmista”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.
Hyviä suomalaisia ilmaisunvapautta edistäviä käytäntöjä ovat muun muassa asiakirjojen julkisuus, lehdistönvapaus sekä vahvat mediamarkkinat. Näin toteaa Journalistiliitto ulkoasiainministeriölle toimittamassaan lausunnossa, joka koskee ilmaisunvapauden standardeja.
Mielenosoituksista ja muista julkisilla paikoilla tapahtuvista joukkokokoontumisista raportoiminen on osa journalismin keskeistä yhteiskunnallista tehtävää. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä on todettu usein, että median rooli on toimia vallan vahtikoirana. Jäsenvaltioiden kuten Suomen on puolestaan turvattava tämä oikeus. Poliisin antamaa poistumiskäskyä on kuitenkin journalistinkin noudatettava mielenosoituksissa ja vastaavissa tilanteissa.
Ruskeat tytöt -sivustolla julkaistiin 29. kesäkuuta kirjoitus Helsingin poliisin toiminnasta Suomi ensin -leirin purkamisen yhteydessä. Ruskeat tytöt -sivuston edustajien mukaan poliisi poisti leirin purkupaikalta vain heidät, mutta ei valkoihoisia journalisteja. Muutama journalisti on pyytänyt Journalistiliittoa selvittämään tapausta ja ottamaan siihen kantaa.