Tekijänoikeuksista sopiminen

Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain. Moraalisista oikeuksistaan tekijä voi kuitenkin luopua vain, jos kysymyksessä on laadultaan ja laajuudeltaan rajoitettu teoksen käyttäminen. Moraalisista oikeuksista ei tekstin tekijä edes voi kokonaan luopua.

Tekijän suojaksi on lisäksi säädetty, että luovutuksensaajan oikeudesta muuttaa teosta tai luovuttaa oikeudet edelleen toiselle on aina nimenomaisesti sovittava.

Erikseen on vielä todettu se luonnollinen asia, ettei teoskappaleen luovuttamiseen sisälly tekijänoikeuden luovutusta. Se, joka saa lahjaksi taideteoksen, ei saa valmistaa siitä postikortteja.

Laissa on tahdonvaltaisia säännöksiä kustannussopimuksesta ja sopimuksesta teoksen julkisesta esittämisestä. Säännökset kuitenkin syrjäytyvät, jos asioista on sovittu toisin.

Sopimusvapaus tarkoittaa sopimuksen sisällön vapauden lisäksi sitä, että sopimukset voivat olla sekä kirjallisia, suullisia tai sähköisessä muodossa. Vaikka suullinen sopimuskin on siis sopimus ja täysin pätevä, on asioista syytä aina sopia kirjallisesti, koska suullisia sopimuksia on hankala näyttää toteen.

LUOVUTUKSEN LAAJUUS JA MUITA SOPIMUSOIKEUDELLISIA TERMEJÄ

Tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain. Sopimukseen voidaan siis ottaa erilaisia rajoituksia: voidaan sopia esim. tietystä käyttötarkoituksesta, tiettynä aikana ja tietyllä alueella. Tavallisimpia luovutuksen laajuutta kuvailevia sopimustermejä ovat

• Kertajulkaisuoikeus: Kertajulkaisuoikeuden nojalla teos saadaan julkaista yhden kerran sovitussa välineessä.
• Ensijulkaisuoikeus: Teosta ei saa aikaisemmin julkaista muualla.
• Yksinoikeus: Tekijä ei voi enää luovuttaa teosta julkaistavaksi muualle tai julkaista sitä itse.
• Jatkuva käyttöoikeus: Teosta saa käyttää sovittuun tarkoitukseen useampia kertoja.
• Kaikki oikeudet: Tekijä luovuttaa kaikki kaupalliset oikeudet teokseen. Selvyyden vuoksi on syytä mainita, sisältyykö luovutukseen oikeus luovuttaa oikeudet edelleen kolmannelle sekä teoksen muunteluoikeuden rajat. Moraaliset oikeudet pysyvät tekijällä.

Sopimuksessa ei tietenkään tarvitse käyttää edellä mainittuja termejä. Jos toisen osapuolen laatimassa sopimuksessa käsitteet ovat vieraita, on syytä kysyä, mitä sopimuskumppani on niillä tarkoittanut. Selvyyden vuoksi tarkennukset on hyvä kirjata sopimukseen.

KORVAUKSELLA VAI ILMAN?

Työsopimuksen solmiessaan tekijä luovuttaa tekijänoikeudet työnantajan käyttöön siinä laajuudessa, kuin työehtosopimuksessa määrätään. Tästä luovutuksesta ei tule (ns. arkistokäyttökorvauksen lisäksi) maksettavaksi erillistä korvausta. Lisäkorvauksesta sopiminen on tarpeen, jos luovutetaan työehtosopimuksen edellyttämää laajemmat oikeudet.

Työehtosopimuksessa on todettu, että kun tekijänoikeuksien laajemmasta luovutuksesta sovitaan paikallisesti, korvauksen on oltava kohtuullinen. Yksilösopimuksien osalta taas todetaan, että on sovittava korvausperiaatteesta.

Korvaus voi olla esimerkiksi palkan osa (ei kuitenkaan vähimmäispalkkaan sisällytetty!), vuosittain maksettava vakiosumma, yksittäisiin aineiston käyttötapahtumiin perustuva tai kertakorvaus. Kertakorvaus ei ole suositeltava, koska ajan myötä ja uusien käyttötapojen ilmaantuessa se muuttuu helposti kohtuuttomaksi.

KOHTUULLISTA VAI EI?

Tekijänoikeuden luovutussopimuksia voidaan kohtuullistaa tekijänoikeuslain 29 §:n mukaan samalla mekanismilla kuin muitakin sopimuksia, jotka osoittautuvat/muuttuvat ajan kuluessa kohtuuttomiksi toiselle tai molemmille – syystä tai toisesta. Kohtuullistamisen edellytyksenä on, että on syntynyt sopimus, jota voidaan sovitella. Sopimuksen ehdon sovittelu perustuu aina kokonaisharkintaan ja edellyttää, että sopijapuoli vaatii sovittelua tuomioistuimessa. Käytännön oikeustapaukset kuitenkin puuttuvat. Onko niin, että sama syy, joka johtaa kohtuuttomuuteen sopimuksissa estää kohtuuttomuusasian esille ottamisen tuomioistuimessa?

ONGELMATILANTEET

Erimielisyydet sopimuksen sisällöstä

Tekijänoikeuslaki suojaa tekijää. Siksi tekijänoikeuden luovutuksen laajuutta tulkitaan suppeasti, eli tekijän hyväksi. Sopimuksia tulkittaessa katsotaan luovutetun vain ne oikeudet, joista on selkeästi sovittu. Sen, joka vetoaa luovutettuun oikeuteen, on pystyttävä osoittamaan, että oikeus on luovutettu.

Jos erimielisyys koskee paikallista tekijänoikeussopimusta, erimielisyyden ratkaisemisessa on noudatettava työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Teosten käyttö ilman tekijän lupaa

Tekijänoikeuslain mukaan teosta ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa käyttänyt on velvollinen suorittamaan tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Velvollisuus hyvityksen maksamiseen ei riipu siitä, tiesikö käyttäjä loukkaavansa toisen oikeutta teokseen.

Jos teosta käytetään tahallisesti tai tuottamuksesta, hyvityksen lisäksi on suoritettava korvaus kaikesta muustakin haitasta tai menetyksestä, joka tekijälle on väärinkäytöstä koitunut.