Mitä laki sanoo?

Suojatuista teoksista ja suojan sisällöstä on säädetty tekijänoikeuslaissa ja -asetuksessa. Ajantasaisen lainsäädännön löydät osoitteesta www.finlex.fi hakusanalla Tekijänoikeuslaki ja tekijänoikeusasetus. Myös opetusministeriön nettisivuilla www.minedu.fi alakohdasta Tekijänoikeus löytyy hyvää ja käyttökelpoista tekijänoikeustietoa.

Mitä suojataan teoksena?

Tekijänoikeus suojaa henkisen luomistyön tulosta, jota sanotaan teokseksi. Mikä tahansa aikaansaannos ei kuitenkaan saa suojaa, vaan teoksen on yllettävä teostasolle. Käytännön elämässä puhutaan ns. teoskynnyksen ylittämisestä, mutta tekijänoikeuslaista et teoskynnys-sanaa löydä.

• Teoskynnys ylittyy, kun luomus on riittävän itsenäinen ja omaperäinen. Teoksen täytyy suojaa saadakseen ilmentää tekijänsä omaperäisyyttä ja luovuutta. Apukysymyksenä voi pohtia, olisiko työs lopputulos ollut todennäköisesti erilainen, jos työn olisi tehnyt joku toinen?
• Teoskynnyksen ylittymisen arvioinnissa huomiota ei kiinnitetä työhön käytettyyn aikaan. Tekijänoikeudella ei siis suojaa itse työprosessia tai ajankäyttöä, vaan yksinomaan työn tulosta.
• Teokselle ei myöskään voida asettaa mitään laadullisia vaatimuksia. Teos voi yhtä hyvin olla ”hyvä” tai ”huono”, improvisoitu tai suunniteltu, ei väliä.
• Teoksia voivat olla lähes kaikenlaisen luovan työn hedelmät: kirjalliset teokset, valokuvateokset, taideteokset, musiikki, elokuvat jne.
• Tekijänoikeudella suojataan teoksen ilmenemismuotoa (esim. reportaasi). Teoksen perustana olevat tiedot ja ideat eivät sen sijaan saa suojaa (uutisjutun faktat).
• Myös teoksen osaa suojataan, jos sitä muusta teoksesta irrallaan tarkasteltuna voidaan pitää tekijänsä omaperäisen luomistyön tuloksena.
• Teoksen suoja-aika on teoksen syntymisestä sen vuoden loppuun, jonka aikana tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta.

Tekijänoikeus syntyy tekijälle. Tekijä on se, joka on luonut teoksen. Tai, jos luovia tekijöitä on useita (esim. televisio-ohjelmissa), tekijänoikeudet kuuluvat heille yhteisesti (yhteisteos). Huomioinarvoista on, että Suomen lain mukaan tekijänoikeus syntyy aina ihmiselle, ei koskaan suoraan yritykselle tai työnantajalle.

Tekijänoikeuden lähioikeudet

Lähioikeudella suojataan eräitä teostyyppejä siitä riippumatta, ylittävätkö ne teoskynnyksen vai eivät. Suoja on tekijänoikeussuojan kaltaista. Lähioikeussuojaa saavat seuraavat teostyypit:

• ”tavallinen” valokuva (=valokuva, joka ei ole valokuvateos),
• esitys,
• äänitallenne,
• av-tallenne,
• radio- ja tv-lähetys ja sen lähetyssignaali,
• tietokanta ja
• luettelo.

Lähioikeuksien suoja-aika on yleensä 50 vuotta teoksen syntymisestä.

Lähioikeuksien vuoksi et esimerkiksi voi laittaa hiljattain äänitettyä Vivaldin viulukonserttoa omalle kotisivuillesi kuunneltavaksi, vaikka itse säveltäjä onkin tekijänoikeusmielessä jo “riittävän kuollut”.

Mitä aineistoa tekijänoikeuslaki ei suojaa

Julkisuusintressin turvaamiseksi lainsäätäjä on jättänyt eräät teoslajit tekijänoikeussuojan ulkopuolelle. Ne ovat ns. vapaata aineistoa, jota jokainen saa käyttää ihan vapaasti, lupaa kysymättä.

Vapaata aineistoa ovat

• lait ja asetukset,
• valtiosopimukset ja niitä vastaavat kansainvälisiä velvoitteita sisältävät asiakirjat,
• viranomaisen tai muun julkisen elimen päätökset ja lausumat ja
• edellä mainittujen asiakirjojen käännökset, jotka ovat viranomaisen tai julkisen elimen tekemiä tai teettämiä.

Vapaata aineistoa ovat myös ne teokset, joiden suoja-aika (70 vuotta tekijän kuolemasta, 50 vuotta teoksen) on umpeutunut.

Vakiintuneesti on katsottu, että tekijänoikeudella ei suojata myöskään

• ideoita,
• lausumia tai lausahduksia,
• tietoa,
• maisemaa,
• luontokappaleita,
• juonirakenteita tai
• ohjelmaformaattia, sen sijaan formaatin mukaan tehtyä ohjelmaa suojataan tekijänoikeudella.

Miten ja missä tilanteessa tekijänoikeudellistakin aineistoa voi käyttää lupaa kysymättä?

Tekijöillä on yleensä halu saada teoksensa julki. Yhteiskunnallisten intressien vuoksi lainsäätäjäkin on edellytettänyt, että tekijä ei voi kokonaan kieltää julkistetun teosksensa käyttöä. Poikkeus tekijän yksinoikeuteen edellyttää jotain muuta, omaisuudensuojaan rinnaastettavaa intressiä kuten esimerkiksi sananvapautta tai vapaan tiedonkulun turvaamisintressiä. Lainsäätäjä on em. syistä säätänyt joitakin rajoituksia tekijän yksinoikeuteen. Tällöin tekijä joko

• a) ei voi estää teoksensä käyttöä eikä saa teoksensa käytöstä korvausta tai
• b) ei voi estää teoksensa käyttöä, mutta saa teoksensa käytöstä korvauksen.

Huomattavaa on, että poikkeuksia on tulkittava suppeasti. Muistisääntö on siis se, että toisen teoksen käyttäjä vastaa aina tekijän suuntaan siitä, että käyttäjällä on joko aineiston käyttölupa esim. jonkin alla olevan rajoitussäännöksen nojalla tai hänellä on tekijältä saatu lupa suojatun teoksen käyttöön. Tekijä puolestaan voi myöntää käyttöluvan haluamillaan ehdoin, korvauksella tai korvauksetta.

Yksityinen käyttö

• Jokaisella on oikeus valmistaa julkistetusta teoksesta muutama kappale omaa yksityistä käyttöään varten esimerkiksi valokopioimalla, nauhoittamalla radiosta tai Internetistä imuroimalla.
• Kappaleita saa valmistaa myös perheenjäsenille tai rajalliselle tuttavapiirille.
• Jos kappaleen valmistamisella on ansiotarkoitus, kyse ei ole enää yksityisestä käytöstä. Yksityisellä ammatinharjoittajalla on kuitenkin katsottu olevan oikeus ottaa kopioita esim. ammattikirjallisuudesta yksityiseen käyttöönsä, jos tarkoitus on saada tietoja ja virikkeitä.
• Yrityksillä ja yhteisöillä ei voi olla yksityistä käyttöä.
• Kappaleen saa valmistaa ainoastaan laillisesta lähteestä. Esim. laittomasti Internetissä levitettävästä musiikkikappaletta ei saa kopioida kovalevylle.
• Tietokoneohjelmista ja -peleistä ei kuitenkaan saa ottaa kopioita edes yksityiseen käyttöön.

Valtio maksaa tekijöille hyvitystä teosten kopioinnista yksityiseen käyttöön. Hyvitysmaksut jaetaan tekijänoikeusjärjestöjen kautta tekijöille.

Sitaatti

Julkaistusta teoksesta on lupa ottaa lainauksia omaan tekstiin hyvän tavan mukaisesti ja lainaamisen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.

Jotta sitaatti olisi sallittu, sillä on oltava ns. vetoamisfunktio. Toisen tekstiä saa lainata, jos siihen samalla vetoaa esim. oman tekstinsä perusteluna, vastakohdan osoittamisena tai ajatusten kehittelyssä.

Sitaatin laajuus on ratkaistava tapauskohtaisesti. ”Tarkoituksen edellyttämä laajuus” merkitsee, että sitaatti ei saa olla liian pitkä, mutta toisaalta ei myöskään harhaanjohtavasti liian lyhyt. Oikeaa mittaa ei tämän tarkemmin voi määritellä.

Koko teoksen siteeraaminen ei ole sallittua. Esimerkiksi kokonaisen runon siteeraaminen on tavallisesti kielletty.

Kokonaan sitaateista koostuva teos ei myöskään ole sitaattioikeuden nojalla sallittu.

Siteerattaessa on lähde aina ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti. Se, mitä milloinkin on pidettävä hyvän tavan mukaisena, ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Sitaattien käyttöä mainoksissa ei yleensä ole pidetty hyvän tavan mukaisena.

Kun kuvaat taideteosta

Julkistetun taideteoksen kuvaa saa käyttää sanomalehdessä tai televisio-uutisissa teokseen liittyvää päiväntapahtumaa käsiteltäessä. Esimerkiksi taidenäyttelyn avajaisista kertovaan uutiseen saa laittaa kuvia näyttelyssä esillä olevista teoksista.

Julkistetun teoksen kuvaa saa käyttää myös arvostelevassa tekstissä, jos kuva on tekstissä arvostelun kohteena. Kuvan ja tekstin välillä on siis oltava selkeä yhteys. Oikeus koskee ainoastaan sanomalehteä ja aikakauskirjaa.

Teos saa näkyä valokuvassa, elokuvassa ja televisio-ohjelmassa muulloinkin, jos sillä on siinä toisarvoinen merkitys. Teos ei siis saa olla kuvan pääaiheena. Klassinen esimerkki on yksityiskodissa kuvattu henkilöhaastattelu, jossa sisustukseen kuuluvia tauluja näkyy seinällä.

Lehdistön (ei median) lainausoikeus

Sanomalehti voi julkaista toisessa lehdessä olleen uskonnollista, poliittista ja taloudellista päivänkysymystä koskevan kirjoituksen sellaisenaan, lupaa kysymättä. Jälkipainannan voi kuitenkin kieltää ”Jälkipainanta kielletty” –merkinnällä.

Myös lehdistön lainausoikeutta käytettäessä on lähteen ilmoittamisessa noudatettava hyvää tapaa.

Lainausoikeus on vain lehdistöllä. Se ei siis koske muita viestimiä.