Mitä tekijänoikeus tarkoittaa?

Olenko minä tekijä?

Huomionarvoista on, että Suomen lain mukaan tekijänoikeus syntyy aina ihmiselle, ei koskaan suoraan yritykselle tai työnantajalle.

Tekijänoikeus suojaa henkisen luomistyön tulosta, jota sanotaan teokseksi. Mikä tahansa aikaansaannos ei kuitenkaan saa suojaa, vaan teoksen on yllettävä teostasolle. Käytännön elämässä puhutaan ns. teoskynnyksen ylittämisestä, mutta tekijänoikeuslaista et teoskynnys-sanaa löydä.

• Teoskynnys ylittyy, kun luomus on riittävän itsenäinen ja omaperäinen. Teoksen täytyy suojaa saadakseen ilmentää tekijänsä omaperäisyyttä ja luovuutta. Apukysymyksenä voi pohtia, olisiko työs lopputulos ollut todennäköisesti erilainen, jos työn olisi tehnyt joku toinen?
• Teoskynnyksen ylittymisen arvioinnissa huomiota ei kiinnitetä työhön käytettyyn aikaan. Tekijänoikeudella ei siis suojata itse työprosessia tai ajankäyttöä, vaan yksinomaan työn tulosta.
• Teokselle ei myöskään voida asettaa mitään laadullisia vaatimuksia. Teos voi yhtä hyvin olla ”hyvä” tai ”huono”, improvisoitu tai suunniteltu, ei väliä.
• Teoksia voivat olla lähes kaikenlaisen luovan työn hedelmät: kirjalliset teokset, valokuvateokset, taideteokset, musiikki, elokuvat jne.
• Tekijänoikeudella suojataan teoksen ilmenemismuotoa (esim. reportaasi). Teoksen perustana olevat tiedot ja ideat eivät sen sijaan saa suojaa (uutisjutun faktat).
• Myös teoksen osaa suojataan, jos sitä muusta teoksesta irrallaan tarkasteltuna voidaan pitää tekijänsä omaperäisen luomistyön tuloksena.
• Teoksen suoja-aika on teoksen syntymisestä sen vuoden loppuun, jonka aikana tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta.

Tekijänoikeus syntyy tekijälle. Tekijä on se, joka on luonut teoksen. Tai, jos luovia tekijöitä on useita (esim. televisio-ohjelmissa), tekijänoikeudet kuuluvat heille yhteisesti (yhteisteos).

Suojatuista teoksista ja suojan sisällöstä on säädetty tekijänoikeuslaissa ja -asetuksessa. Ajantasaisen lainsäädännön löydät osoitteesta www.finlex.fi hakusanalla Tekijänoikeuslaki ja tekijänoikeusasetus. Myös opetusministeriön nettisivuilla www.minedu.fi alakohdasta Tekijänoikeus löytyy hyvää ja käyttökelpoista tekijänoikeustietoa.

Lue myös Suomen freelance-journalistien kokoama Tekijänoikeuksien ABC.

Tekijänoikeuden lähioikeudet

Lähioikeudella suojataan eräitä teostyyppejä siitä riippumatta, ylittävätkö ne teoskynnyksen vai eivät. Suoja on tekijänoikeussuojan kaltaista. Lähioikeussuojaa saavat seuraavat teostyypit:

• ”tavallinen” valokuva (=valokuva, joka ei ole valokuvateos),
• esitys,
• äänitallenne,
• av-tallenne,
• radio- ja tv-lähetys ja sen lähetyssignaali,
• tietokanta ja
• luettelo.

Lähioikeudet ovat voimassa yleensä 50 vuotta teoksen syntymisestä.

Lähioikeuksien vuoksi et esimerkiksi voi laittaa hiljattain äänitettyä Vivaldin viulukonserttoa omalle kotisivuillesi kuunneltavaksi, vaikka itse säveltäjä onkin tekijänoikeusmielessä jo “riittävän kuollut”.

Mitä aineistoa tekijänoikeuslaki ei suojaa

Julkisuusintressin turvaamiseksi lainsäätäjä on jättänyt eräät teoslajit tekijänoikeussuojan ulkopuolelle. Ne ovat ns. vapaata aineistoa, jota jokainen saa käyttää ihan vapaasti, lupaa kysymättä.

Vapaata aineistoa ovat myös ne teokset, joiden suoja-aika (70 vuotta tekijän kuolemasta, 50 vuotta teoksen) on umpeutunut.

Miten ja missä tilanteessa tekijänoikeudellistakin aineistoa voi käyttää lupaa kysymättä?

Tekijöillä on yleensä halu saada teoksensa julki. Yhteiskunnallisten intressien vuoksi lainsäätäjäkin on edellytettänyt, että tekijä ei voi kokonaan kieltää julkistetun teosksensa käyttöä. Poikkeus tekijän yksinoikeuteen edellyttää jotain muuta, omaisuudensuojaan rinnaastettavaa intressiä kuten esimerkiksi sananvapautta tai vapaan tiedonkulun turvaamisintressiä. Lainsäätäjä on em. syistä säätänyt joitakin rajoituksia tekijän yksinoikeuteen. Tällöin tekijä joko

• a) ei voi estää teoksensa käyttöä eikä saa teoksensa käytöstä korvausta tai
• b) ei voi estää teoksensa käyttöä, mutta saa teoksensa käytöstä korvauksen.

Huomattavaa on, että poikkeuksia on tulkittava suppeasti. Muistisääntö on siis se, että toisen teoksen käyttäjä vastaa aina tekijän suuntaan siitä, että käyttäjällä on joko aineiston käyttölupa esim. jonkin alla olevan rajoitussäännöksen nojalla tai hänellä on tekijältä saatu lupa suojatun teoksen käyttöön. Tekijä puolestaan voi myöntää käyttöluvan haluamillaan ehdoin, korvauksella tai korvauksetta.

Valtio maksaa tekijöille hyvitystä teosten kopioinnista yksityiseen käyttöön. Hyvitysmaksut jaetaan tekijänoikeusjärjestöjen kautta tekijöille.