Usein kysyttyä tekijänoikeuksista
Journalistinen etiikka liittyy läheisesti yhteen tekijänoikeuksien kanssa. Koska journalisti on jutusta ensisijaisessa vastuussa esim. haastateltavalleen, on tärkeää, että journalisti tietää, missä ja miten hänen juttuaan voidaan käyttää.
Saanko siteerata?
Julkaistusta teoksesta on lupa ottaa lainauksia omaan tekstiin hyvän tavan mukaisesti ja lainaamisen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
Jotta sitaatti olisi sallittu, sillä on oltava ns. vetoamisfunktio. Toisen tekstiä saa lainata, jos siihen samalla vetoaa esim. oman tekstinsä perusteluna, vastakohdan osoittamisena tai ajatusten kehittelyssä.
Sitaatin laajuus on ratkaistava tapauskohtaisesti. ”Tarkoituksen edellyttämä laajuus” merkitsee, että sitaatti ei saa olla liian pitkä, mutta toisaalta ei myöskään harhaanjohtavasti liian lyhyt. Oikeaa mittaa ei tämän tarkemmin voi määritellä.
Koko teoksen siteeraaminen ei ole sallittua. Esimerkiksi kokonaisen runon siteeraaminen on tavallisesti kielletty.
Kokonaan sitaateista koostuva teos ei myöskään ole sitaattioikeuden nojalla sallittu.
Siteerattaessa on lähde aina ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti. Se, mitä milloinkin on pidettävä hyvän tavan mukaisena, ratkaistaan tapauskohtaisesti.
Sitaattien käyttöä mainoksissa ei yleensä ole pidetty hyvän tavan mukaisena.
Mikä on teos?
Suuri osa journalistisen työn tuloksista on teoskynnyksen ylittävää materiaalia. Valokuvat saavat lähioikeussuojaa, vaikka teoskynnys ei ylittyisikään, mutta sähkeuutiset ja muut pikku-uutiset jäävät useimmiten suojan ulkopuolelle, koska ne eivät ole riittävän itsenäisiä ja omaperäisiä.
Mitä huomioin kun kuvaan henkilöä?
Tekijänoikeus valokuvaan on kuvan ottajalla. Valokuvatulla henkilöllä ei siis ole tekijänoikeuksia kuvaan, ellei toisin sovita.
Julkisella paikalla kuvaaminen on yleensä sallittua. Vaikka valokuvaajalla onkin kiistatta tekijänoikeus/lähioikeus julkisella paikalla otettuihin valokuviinsa, kuvan kohteilla voi olla yksityisyyden suojaa koskevan lainsäädännön nojalla oikeus rajoittaa kuvien julkaisemista.
Henkilöä esittävää valokuvaa ei saa julkaista henkilön kunniaa tai yksityisyyttä loukkaavalla tavalla. Julkisellakin paikalla otettujen kuvien julkaisemisessa on otettava huomioon kuvatun henkilön yksityisyyden suoja. Kaikki mitä tapahtuu julkisella paikalla, ei välttämättä ole julkista.
Henkilön kuvaa ei saa käyttää mainostarkoituksessa ilman henkilön suostumusta.
Millaisia oikeuksia haastateltavalla on?
Haastattelussa luovan työn tekijänä on yleensä haastattelija, ja tekijänoikeus haastatteluun syntyy haastattelijalle.
Haastateltavan mahdolliset oikeudet määrätä haastattelusta perustuvat yleensä muihin kuin tekijänoikeudellisiin säännöksiin. Haastateltavan lausumia ei tule käyttää haastateltavan kunniaa loukkaavalla tavalla.
Haastateltavan oikeuksista kerrotaan tarkemmin Journalistin ohjeissa.
Voinko kuvata taideteoksia ja rakennuksia?
Tekijänoikeuslain mukaan julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen pysyvästi sijoitetun teoksen saa vapaasti kuvata. Kuvaa teoksesta ei kuitenkaan saa julkaista ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan.
Laissa todetaan myös, että rakennuksen saa jokainen vapaasti kuvata.
Saanko muokata haastattelua tai kuvaa?
Toimituksella on oikeus aineiston hyvän tavan mukaiseen journalistiseen käsittelyyn myös ilman tekijän myötävaikutusta. Juttua saa esim. lyhentää, otsikon saa vaihtaa tai juttuun lisätä väliotsikoita, kunhan tekijän moraalisia oikeuksia kunnioitetaan.
Kuvaa saa rajata ja videota editoida (kuten lyhentää tai leikata).
Sisältöjen tarkoitusperiä ja sanomaa ei saa editoinnilla vääristellä.
Ideani varastettiin, onko mitään tehtävissä?
Ideat, aiheet ja tiedot eivät saa suojaa. Samasta aiheesta voi kirjoittaa monta eri artikkelia ja ottaa monta eri valokuvaa.
Tekijänoikeus suojaa luovan työn lopputulosta eli kirjoitetussa tekstissä sanavalintoja ja tekstin rakennetta.