Uusimmat

Heikkeneekö työttömyysturva?

Julkisuudessa on toistunut väite, että työttömyysturvalain uudistaminen heikentää merkittävästi freelancereiden ja itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa. Väite ei pidä paikkansa. Keskeisimpiin lakimuutosesityksen herättämiin kysymyksiin vastaa Journalistiliiton freelance-asioihin erikoistunut lakimies Jussi Salokangas.

Esitystä työttömyysturvalain muutoksesta on julkisuudessa moitittu katastrofiksi. Miksi Journalistiliiton kanta poikkeaa joidenkin muiden järjestöjen lausumista?

Journalistiliitto ei näe esitystä katastrofina. Laki on muutoksen jälkeen yhtä hyvä tai huono kuin ennenkin, mutta lain tulkintaan on jatkossa freelancerin kannalta paremmat edellytykset.

Freelancerit on tähän asti luokiteltu omassa työssä työllistyviksi tai yrittäjiksi. Nyt oman työn kategoria poistetaan laista. Kategorian määrittely ei vielä merkitse mitään, vaan sen jälkeen TE-toimistossa tehdään arvio, onko työ pää- vai sivutoimista. Pää- ja sivutoimisuutta on arvioitu samalla tavalla sekä oman työn että yrittäjyyden kategorioissa. Jos TE-toimisto arvioi työn päätoimiseksi, työn tekijällä ei ole oikeutta työttömyysturvaan.

Journalistiliitto ei keskittynyt vastustamaan oma työ -luokituksen poistoa, koska se ei vaikuta itsensätyöllistäjien asemaan. Suurempi ongelma on ollut tähänastisessa lainsäädännössä, että freelancer luokitellaan liian herkästi päätoimiseksi.

Millaisen muutoksen Journalistiliitto sai aikaan?

Journalistiliitto on ollut ainoana luovan alan järjestönä kuultavana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Liiton tavoitteena oli, että valiokunta puuttuisi lakiesityksen ulkopuolelta esille nousseeseen varsinaiseen ongelmaan: pää- ja sivutoimisuuden määrittelyyn.

Eduskunta antoi liiton toivoman lausuman, joka velvoittaa TE-toimistoja laatimaan uuden ohjeistuksen asiassa. Lausuma kuuluu näin: ”1. Eduskunta edellyttää, että TE-toimistojen osaamista, ohjeistusta ja toimintakäytäntöjä pikaisesti tarkennetaan omassa työssä työllistyvien ja yrittäjien työttömyysturvan osalta ja työvoimahallinnon ratkaisukäytäntöä seurataan yhdenmukaisen ratkaisukäytännön ja työttömyysturvaa hakevien oikeusturvan varmistamiseksi. Tarkennukset tulee tehdä erityisesti toiminnan sivu- ja päätoimisuuden sekä toiminnan lopettamisen osalta.”

Kenen asemaa muutos voi parantaa?

1.1.2016 voimaan tuleva laki voi parantaa joidenkin päätoimisesti omassa työssä työllistyviksi luokiteltujen henkilöiden asemaa. Näitä henkilöitä ovat olleet ne, joilla ei ole YEL-vakuutusta tai jotka ovat toimineet laskutuspalvelun (Ukko.fi, Eezy jne.) kautta.

Heidän on aiemmin täytynyt lopettaa toiminta kokonaisuudessaan päästäkseen työttömyysturvan piiriin. Jatkossa he voivat päästä palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän asemaan eli toimintaa ei ole pakko lopettaa kokonaan, vaan se voidaan osoittaa sivutoimiseksi. Ja kun toiminta on sivutoimista, yrittäjällä on mahdollisuus työttömyysturvaan.

Työosuuskuntiin, kuten Lilith tai Komeetta, lakiuudistus ei vaikuta, sillä osuuskunnassa työ on työsuhteista. Muuhunkaan työsuhteiseen työhön lakimuutos ei vaikuta.

Julkisuudessa on noussut asiasta kohu. Miksi?

Järjestöillä ei ole luottamusta siihen, että TE-toimisto noudattaisi lakia. Lain mukaan päätoimiseksi työksi katsotaan työ, joka on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Esimerkiksi vakuutusoikeus on vahvistanut TE-toimiston käytännön, jossa kolmen tunnin kirjoitustyö kuukaudessa katsottiin päätoimiseksi. Vakuutusoikeus on viimeinen muutoksenhakuelin, jonka päätöksestä ei voi valittaa. Ratkaisu perustui siihen, että henkilö oli TE-toimistossa kertonut olevansa freelancer. TE-toimisto ei arvioinut lainkaan työmäärää niin kuin laki edellytti.

Voivatko TE-keskuksen vaihtelevat käytännöt lakiuudistuksen myötä heikentää joidenkin työttömyysturvaa entisestään?

Lakiteknisesti eivät. Järjestöjen pelkona on ollut, että sivutoimisesti omassa työssä työllistyvä luokiteltaisiin jatkossa entistä herkemmin päätoimiseksi yrittäjäksi. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön lakiesitystä valmistelleiden virkamiesten mukaan esitys ei kuitenkaan johda luokittelun muutokseen. Journalistiliitto tulee valvomaan tilannetta.

Työttömyysturvalaki siis on muutoksen jälkeen yhtä hyvä tai huono kuin ennenkin; Journalistiliitto sai läpi vain kirjauksen pää- ja sivutoimisuuden arvioinnista. Miksi liitto ei saman tien vaatinut parempia lakipykäliä?

Liitto on vuosia tehnyt työtä sen eteen, että freelancerit ja itsensätyöllistäjät otettaisiin paremmin huomioon työttömyysturva-, tekijänoikeus- ja muissa laeissa. Muutos on hidas prosessi, eikä kaikkia tavoitteita saada läpi. Nyt otettiin yksi edistysaskel, ja työ freelancereiden aseman parantamiseksi jatkuu.

Jussi Salokankaan graafisen esityksen lakimuutoksen vaikutuksista voit katsoa osoitteesta http://jussi.salokangas.net/#/

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan 8.12. julkaisema mietintö puolestaan löytyy täältä.


Lisätietoja:

Jussi Salokangas

050 377 6211 / jussi.salokangas(at)journalistiliitto.fi