Caracas (IPS - Humberto Márquez) Vihapuheen levittäminen mediassa tai somessa voi tuoda Venezuelassa 20 vuoden vankeustuomion. Näin määrää uusi laki, jonka laillisuus ja tarkoitusperät herättävät kysymyksiä . Laki tuli voimaan marraskuussa, kun se oli hyväksytty perustuslakia säätävässä kansalliskokouksessa, jossa istuu pelkästään presidentti Nicolás Maduron ja hallitsevan sosialistipuolueen kannattajia. Venezuelan parlamentti, jossa oppositiolla on enemmistö, boikotoi kesällä pidettyjä kansalliskokouksen vaaleja ja pitää koko elintä perustuslain vastaisena. ”Venezuelan hallitus käyttää nyt hienoa tavoitetta vihapuheen torjunnasta välineenä, jonka avulla voidaan suitsia ilmaisunvapautta”, varoittaa Marianela Balbi, joka johtaa Perussa toimivaa sanavapausjärjestöä Ipys Venezuelaa. Vihaa ei määritelty Esityksen vihapuheen kieltämisestä teki Maduro, joka on johtanut Venezuelaa vuodesta 2013. Hän yrittää jatkaa edesmenneen edeltäjänsä Hugo Chávezin ”bolivariaanista vallankumousta”, mutta huono taloudenpito ja öljyn hinnan lasku ovat romuttaneet 32 miljoonan asukkaan maan talouden. Venezuelan vihapuhelain esikuvina ovat Saksassa säädetty ja Ecuadoriin kaavailtu somelaki. Venezuela lisäsi omaansa painotuksen suvaitsevaisuutta suosivan kasvatuksen roolista, kansalliskokouksen puheenjohtaja Delcy Rodríguez selitti. Venezuelan laki ei kuitenkaan määrittele vihan käsitettä. ”Se jättää virkamiesten arvioitavaksi, mikä on vihapuhetta”, Venezuelan keskusyliopiston entinen dekaani ja juristi Alberto Arteaga sanoo. Laki voi rajoittaa ilmaisunvapautta vakavasti ja luoda demokratiaan kuulumattoman pelon ilmapiirin, Yleisamerikkalaisen ihmisoikeuskomission uruguaylainen ilmaisunvapauden asiantuntija Edison Lanza arvioi. Hänen mukaansa lakiin sisältyvät kohtuuttomat rangaistukset uhkaavat vaientaa Venezuelan viimeisen vapauden tilan eli sosiaalisen median. Kovat rangaistukset Laki kieltää kaikki ilmaukset, jotka ihannoivat sotaa tai yllyttävät vihaa kansallisuuden, rodun, etnisyyden, uskonnon, politiikan sekä yhteiskunnallisen tai ideologisen näkökannan pohjalta. Kiellettyä on myös seksuaalisen ja sukupuoli-identiteetin tai minkä tahansa muun syyn käyttäminen syrjinnän, suvaitsemattomuuden tai väkivallan perusteena. Laki vaatii puolueita karsimaan vihailmaisut ohjelmistaan lakkauttamisen uhalla. Vihaa lietsovia viestimiä ja toimittajia uhkaavat sakot, sulkemiset ja toimilupien menetykset. Sähköisten viestimien ja somen on poistettava lainvastaiset viestit kuudessa tunnissa tai seuraa rangaistus, joka on ankarimmillaan 10–20 vuotta vankeutta. Lakia toteuttamaan perustetaan 15-jäseninen komissio. Jäsenet nimittää kansalliskokous ja he edustavat julkishallintoa – parlamentti pois lukien – ja kolmea kansalaisjärjestöä. ”Uusi laki rakentaa pelon ilmapiiriä. Se kannustaa sensuuriin ja itsesensuuriin ja vertautuu totalitaaristen hallitusten politiikkaan”, ilmaisunvapautta puolustavan Espacio Público -järjestön edustaja Carlos Correa sanoo. Sensuuria ja pelottelua Venezuelassa on suljettu tänä vuonna 49 viestintä, joista 46 oli radioasemia, alan ammattiliito kertoo. Hugo Chávezin (1999–2013) ja Nicolás Maduron (2013–) valtakausilla sulkemisia on ollut kaikkiaan 148. Sananvapausjärjestö Espacio Públicon mukaan vuoden 2017 tammi-syyskuussa ilmaisunvapautta loukattiin yhteensä 887 kertaa, kasvua edellisvuodesta oli 259 prosenttia. Listalla on satoja journalisteihin kohdistuneista pelotteluja, uhkailuja ja hyökkäyksiä, joita on tapahtunut varsinkin mielenosoitusten yhteydessä. 83 tapauksessa viestimien toimintaa on rajoitettu ja 157 tapauksessa sensuroitu. Vuonna 2015 venezuelalaisista pääsi internetiin 61,9 prosenttia, mutta osuus putosi 60 prosenttiin 2016. Kännykkäpeitto oli 102 prosenttia vuonna 2012 mutta 2016 enää 87 prosenttia. (Inter Press Service) Avainsanat: IPS Kansainvälinen Sananvapaus