Uusimmat

Vapaa media uhkaa kadota Ukrainasta

Kiova (IPS – Pavol Stracansky) Ukrainalaisen tutkivan journalistin Tetjana Tšernovolin pahoinpitely joulukuussa sai laajaa kansainvälistä huomiota, mutta se oli vain tuorein tapaus vapaan lehdistön laajassa tukahduttamiskampanjassa.

Yksittäisten toimittajien ahdistelun lisäksi hallitus on kiristänyt otettaan mediataloista. Sananvapausjärjestöt ennustavat, että vuoden 2015 presidentinvaaleihin mennessä vapaa media on hävitetty Ukrainasta.

Ukraina on romahtanut sijalle 126/179 Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Vielä neljä vuotta sitten maa oli sijalla 89.

Näkyvimmäksi uhkaksi on noussut journalisteihin kohdistuvan väkivallan yleistyminen. Ukrainalaisen Institute of Mass Information -järjestön mukaan viime vuonna joutui työnsä vuoksi fyysisen väkivallan kohteeksi 101 ammattikunnan jäsentä, kun tapauksia vuonna 2012 oli 8. Viime vuoden pahoinpitelyistä 64 oli poliisien tekemiä.

Puolet hyökkäyksistä tapahtui EU-yhteistyötä vaatineiden mielenosoitusten yhteydessä, kun mellakkapoliisi otti yhteen protestoijien kanssa. Mutta myös tapahtumasta raportoineita tv-ryhmiä on mukiloitu, vaikka ne tekivät näkyvästi työtään.

Tunnettuihin tapauksiin kuuluu toimittaja Oleg Bogdanovin vakava pahoinpitely kotinsa lähellä heinäkuussa. Hän työskenteli nettilehdelle, joka seuraa korruptiota liikennepoliisissa.
 
Jäävuoren huippu
 
”Viime aikojen pahoinpitelyt ovat vain jäävuoren huippu. Tilanne on vaikeutunut jo useiden vuosien ajan”, RSF:n aluepäällikkö Johann Bihr sanoo.
 
Hän muistuttaa, että Ukraina ei ole diktatuuri, joten tilannetta ei voi verrata esimerkiksi Uzbekistaniin tai johonkin sodan repimään Afrikan maahan. ”Mutta koska maa ei ole sodassa eikä diktatuuri, näin runsas journalisteihin kohdistuva väkivalta on sitäkin oudompaa.”
 

RSF:n mukaan Euroopan maista ainoastaan Turkki pahoinpiteli enemmän toimittajia viime vuonna kuin Ukraina.

Moni ukrainalainen toimittaja ei ole halukas puhumaan ammattikuntaan kohdistuvasta väkivallasta.

Donetskissa työskentelevä Julia Sidorova myöntää, että painostusta esiintyy. Hänen mukaansa totuutta on vaikea tietää, koska tilanteen paranoidisuus panee epäilemään toimittajalle sattunutta onnettomuutta väkivallaksi ja päinvastoin.

Mediataloja ostetaan
 
Sananvapaus kuitenkin kutistuu myös muuta kautta. Lähellä hallitsevaa eliittiä olevat henkilöt ovat viime vuosina ostelleet mediataloja ja vaikuttaneet viestinnän sisältöön.
 

Forbes-lehden ukrainankielisen painoksen toimituksesta irtisanoutui marraskuussa 14 henkeä sensuurin vuoksi. Lehden oli hiukan aiemmin ostanut liikemies Sergei Kurtšenko, jonka tiedetään kuuluvan presidentti Viktor Janukovytšin lähipiiriin.

Nettimedia on joutunut kyberhyökkäysten kohteeksi. Joitakin sivustoja on kaapattu ja sisältö muutettu aivan toiseksi.

Hallitusta vastustavien euromielenosoitusten aikana poliisi ratsasi kolme riippumatonta viestintä ja eräiden sanomalehtien nettiversioiden ilmestyminen estettiin.

RSF:n Bihr on huolissaan kyberiskujen yleistymisestä. ”Hyökkäysten tekijöitä on vaikea osoittaa, mutta ne kohdistuvat aina oppositiota tukevaan tai riippumattomaan viestintään.”

Sidorova jaksaa kuitenkin uskoa kriittisen journalismin jatkumiseen Ukrainassa.

”Hallitusta kärkevästi arvostelevia artikkeleita julkaistaan mediassa ilman seurauksia, ja kirjoittajat ovat tehneet niitä jo vuosia. Siksi he eivät näe olevansa niin suuressa vaarassa, että lopettaisivat näiden juttujen julkaisemisen.”