Uusimmat

Uusia ylimääräisiä lehtimieseläkkeitä tarvitaan edelleen

Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL ja Freelance-ammattiosasto FAO vetosivat opetus- ja kulttuuriministeriöön lehtimieseläkkeiden palauttamiseksi.

Vetoomus jätettiin tänä aamuna valtiosihteeri Kari Anttilalle. Tapaamiseen osallistuivat Kirsi Mattila ja Tiina Harpf FAO:sta, Ari-Pekka Sirviö RTTL:stä ja edunvalvontajohtaja Petri Savolainen Journalistiliitosta.

"Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä valtion vuoden 2013 tulo- ja menoarvioista poistettiin uusia ylimääräisiä sanomalehtimieseläkkeitä koskeva määräraha. Varsinkin monelle freelance-toimittajalle tämä on ollut paha isku ja merkinnyt tietoa köyhyydestä tulevina eläkevuosina.

Alallemme määrärahan poistaminen tuli täydellisenä yllätyksenä, ja esitimmekin useita vetoomuksia ministeriölle, jotta määräraha palautettaisiin – mitään ei kuitenkaan enää siinä vaiheessa ollut tehtävissä. Nyt toivomme, että ministerinvaihdos mahdollistaisi asian ottamisen uudelleen esille.

Olisi tärkeää tukea kaikkein vähäisintä eläkettä saavia, työssään kuitenkin ansioituneita toimittajia ylimääräisellä journalistieläkkeellä.

Vuodesta 1937 jatkuneen käytännön lopettamista ministeriön edustajat perustelivat muun muassa sillä, että eläkettä hakeneiden journalistien keskimääräiset eläketulot ovat olleet yli 2000 euroa. Journalistien joukossa on kuitenkin paljon freelancereita ja epätyypillisissä työsuhteissa toimivia journalisteja, jotka pitkästä ja ansiokkaasta työurasta huolimatta eivät yllä eläkkeeseen, joka takaisi edellytykset inhimilliseen vanhuuteen.

Mahdollisuus saada ylimääräinen sanomalehtimieseläke onkin ollut tärkeä nimenomaan itsensä työllistäville journalisteille, joiden palkkiotaso jää selvästi jälkeen työsuhteisten tulotasosta. Huonoista palkkioista on seurauksena eläketurvan heikkeneminen. Suomen Journalistiliiton freelancereita koskevan tuoreimman työmarkkinatutkimuksen mukaan vapaiden toimittajien ansiotaso on keskimäärin kolmasosan pienempi kuin työsuhteisten kollegoiden. Freelancereiden eläketurvaa heikentävät myös työttömyysjaksot.

Suurin osa freelancereista toimii yrittäjäasemassa ja heidän on itse huolehdittava eläkkeistään. Yrittäjäeläkkeen maksaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä läheskään aina palkkioissa ei ole huomioitu eläkekulujen osuutta. Esimerkiksi ulkomailla – muun muassa sotatoimialueilla – työskennelleet freelancerit ovat tämän vuoksi jääneet ilman kunnollista eläketurvaa. Useissa tapauksissa yrittäjäksi määrittely ja eläkkeen puuttuminen eivät ole olleet työntekijän tiedossa tehtävän alkaessa, eikä tilannetta ole ollut mahdollista korjata Suomeen palaamisen jälkeen.

Yleisradiolle työskennelleiden Yhtyneet-sopimuksen piirissä olleiden freelancereiden työura on puolestaan kärsinyt Yleisradion talouden kriisiajoista. Heidän työtilaisuutensa ovat vähentyneet ja eläkekertymä on jäänyt vähäiseksi.

Myös apuraharahoituksen käyttäminen ohjelmatyössä aiheuttaa puutteita freelancereiden eläketurvaan. Yhä useammin tuotantoyhtiölle tai mediatalolle ohjelmia tekeviltä toimittajilta kysytään, voivatko he itse hankkia rahoitusta, mikä yleensä tarkoittaa apurahaa. Tällaisesta työstä hyvin harvoin kertyy tekijöille eläkettä.

Viime vuosina freelancereiden määrä Suomen Journalistiliiton jäsenkunnassa on jatkuvasti kasvanut. Tällä hetkellä freelancereita ja muissa epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä journalisteja on liiton jäsenistä jo liki 12 prosenttia. Kehitystä kiihdyttää se, että monet irtisanotut toimittajat siirtyvät freelancereiksi. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoittanut työtilaisuuksien lisääntymistä vastaavassa määrin. Päinvastoin monet mediatalot käyttävät samoja juttuja useissa samaan konserniin kuuluvissa julkaisuissa, minkä seurauksena freelancereiden työtilaisuudet ovat jopa vähentyneet.

Ylimääräiselle sanomalehtimieseläkkeelle – journalistieläkkeelle – on tulevaisuudessa siten entistä suurempi tarve. Valtion budjetissa uusiin sanomalehtimieseläkkeisiin varattu kulu on ollut pieni; siihen osoitettu vuotuinen summa on ollut noin 120 000 euroa. Freelancereille mahdollisuudella hakea ylimääräistä eläkettä olisi kuitenkin suuri merkitys jatkossakin.

Esitämmekin kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitaselle, että vuoden 2015 tulo- ja menoarvioon varataan jälleen määräraha ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä varten. Toivomme myös, että järjestelmää kehitetään niin, että se vastaa paremmin muuttuvan työelämän tarpeita."