Uusimmat

Tutkiva journalismi sähköistyy, mutta rahaa tarvitaan silti

Rio de Janeiro (IPS – Milagros Salazar) Riippumaton digijournalismi nähdään tutkivan perinteen pelastukseksi Latinalaisessa Amerikassa. Päänvaivaa aiheuttaa kuitenkin toiminnan rahoitus.

 

Digitaaliset mediat muodostavat etuvartion, joka turvaa tutkivan journalismin laadun, Buenos Airesin Austral-yliopiston journalismi ja demokratia -oppiaineen professori Fernando Ruiz uskoo.

”Toiminnan rahoitukseen ei ole yhtä reseptiä, joka takaisi kannattavuuden”, El Salvadorissa ilmestyvän El Faro -digilehden johtaja Carlos Dada jatkaa.

Hän perusti Jorge Simánin kanssa El Faron jo vuonna 1998 vastalauseeksi El Salvadorissa vallalla ollutta tiedon salailua kohtaan. Dadan mukaan lehti ei pystynyt maksamaan senttiäkään palkkaa ensimmäisten seitsemän vuoden aikana, joten siitä ei ole malliksi uusille tulokkaille.

El Farolle myönnettiin lokakuussa Latinalaisamerikkalainen tutkivan journalismin palkinto. Sen toi juttusarja, joka paljasti Salvadorin hallituksen ja paikallisten rikollisjengien johtajien salaisen sopimuksen. Jengijohtajat lupasivat vähentää väkivaltaa vastineeksi eduista, joita he saisivat vankilassa.

Yhteistyötä yli rajojen
 
Tunnetut toimittajat ovat muuallakin Latinalaisessa Amerikassa perustaneet digijulkaisuja, kun mahdollisuudet tutkivaan työhön ovat valtavirran mediassa huvenneet. Julkaisut sopivat keskinäisestä yhteistyöstä kesällä Buenos Airesissa pidetyssä kokouksessa.
 

Mukana ovat El Faron ohella muun muassa Centro de Investigación Periodística (Ciper) Chilestä, IDL-Reporteros Perusta, La Silla Vacía Kolumbiasta, Agência Pública Brasiliasta, Animal Político Meksikosta, Plaza Pública Guatemalasta ja El Puercoespín Argentiinasta.

Ciper sai tänä vuonna kunniamaininnan reportaasisarjastaan, joka paljasti, miten roimasti Chilen yksityiset yliopistot tuottavat voittoa. Verdad Abierta ylti samaan jutuillaan Kolumbian väkivallan uhreilta anastetuista miljoonista maahehtaareista.

Palkinnot jaettiin Riossa lokakuun puolivälissä järjestetyssä tutkivan journalismin kokouksessa, johon osallistui yli tuhat henkeä eri puolilta maailmaa.

Kallista ja hidasta

Rahahuolet kurjistavat laatujournalismia kaikkialla maailmassa.

Paul Radu Itä-Euroopassa toimivasta Organized Crime and Corruption Reporting Projectista listaa kolme linjaa rahoituksen hankkimisessa: tietokantojen tehokas hyödyntäminen, lujat siteet yleisöön ja kansainvälinen yhteistyö.

”Kaikkia teitä on kuljettava yhtä aikaa, mutta luulen, että kaiken avain on yhteys yleisöön”, Radu pohtii.

Costa Ricassa ilmestyvän La Nación -lehden tutkivan ryhmän vetäjä Giannina Segnini uskoo, että tulevaisuus on ryhmätyössä. Toimittajien ja tekniikan taitajien on kaivettava yhdessä esiin vahvat tarinat, jotka piileskelevät vaikeaselkoisen datan takana.

”Ajatus taloudellisesti kannattavasta tutkivasta journalismista on mahdoton, koska se on hyvin kallista ja hyvin hidasta”, painotti The International Consortium of Investigative Journalists -järjestön (ICIJ) argentiinalainen apulaisjohtaja Marina Walker.

Hänen mukaansa tutkiva journalismi elää paljolti hyväntekeväisyyden turvin, mutta muutakin rahoitusta on etsittävä.

Washingtoniin asettunut ICIJ on tehnyt viisi vuotta yhteistyötä Latinalaisen Amerikan kollegojen kanssa, ja sen hiljan julkistama maailmanlaajuinen selvitys veroparatiiseista perustuu paljon laajempaan aineistoon kuin Wikileaksin paljastukset.

Globaali rahasto?
 

Honkongin yliopiston Journalism and Media Studies Centerin Ying Chan uskoo, että ”on ajateltava toisin” voidakseen välittää tietoa yhteiskunnan vähäosaisten hyödyksi.

Hän ei pidä mahdottomana ajatusta globaalista journalismirahastosta, joka kokoaisi voimia samaan tapaan kuin vaikkapa taistelu aidsia vastaan. Rahalla edistettäisiin journalismia, joka torjuu korruptiota ja vahvistaa demokratiaa.