Uusimmat

Turkki lehdistön kimpussa

Istanbul (IPS – Joris Leverink) Maaliskuun neljännen päivän iltana raskaasti aseistettu poliisi tunkeutui turkkilaisen Zaman-sanomalehden toimitukseen.

Sadat lehteä puolustavat ihmiset olivat ympäröineet istanbulilaisessa lähiössä sijaitsevan rakennuksen, jossa sijaitsevat myös muut Feza-mediaryhmän jäsenet eli Zamanin lisäksi sen englanninkielinen versio sekä Cihan-uutistoimisto. Ihmismuuri ei pidätellyt poliisia, joka murtautui väkivalloin ihmisjoukon läpi.

Toimintaohjeensa poliisi oli saanut istanbulilaiselta tuomioistuimelta. Turkin pääministeri Ahmet Davutoğlun mukaan hyökkäys ei ollut poliittisesti motivoitu. ”Kyseessä on täysin laillinen prosessi. Kenelläkään ei pitäisi olla Turkin lehdistönvapauteen kohdistuvia epäilyksiä”, pääministeri selitti tv-haastattelussa.  Davutoğlun väitteistä huolimatta ei ole epäilystäkään siitä, etteikö kyseessä olisi ollut nimenomaan poliittinen manööveri. Sen takaa löytyy maata johtava AKP-puolue, jonka tavoitteena on hiljentää Turkin äänekkäimmät ja vaikutusvaltaisimmat lehdet.

Yli 650 000 numeron levikillään Zaman oli Turkin suurin sanomalehti. Laaja levikki ja läheiset suhteet AKP:n entiseen liittolaiseen ja nykyiseen vastustajaan, Gülen-liikkeeseen, saivat Zamanin näyttämään hallituksen silmissä vaaralliselta. 

Vallasta riippuvaiset

Turkin hallitus valtasi maan suurimman sanomalehden kriittisellä hetkellä. Maan itäosissa jatkuva väkivaltainen konflikti on maksanut satojen ihmisten hengen. Miljoonat naapurimaa Syyrian sotaa pakenevat ihmiset ovat tulleet Turkkiin, moni heistä odottamaan mahdollisuutta päästä Eurooppaan joko laillisesti tai laittomasti.

Zamanin ulkomaan toimittaja Mustafa Edib Yilmaz näkee kolme mahdollista syytä, joiden vuoksi AKP-johtoinen hallitus päätti toimia juuri nyt: puolueen sisäiset ristiriidat, kansainvälisen yhteisön riippuvuus Turkin kyvystä padota pakolaisten matkaa Eurooppaan ja taistelu niin sanottua islamilaista valtiota vastaan, sekä lähestyvän kansanäänestyksen vaikutus presidentin valtaoikeuksiin.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin johtama AKP on risteyskohdassa ja etsii keinoja vahvistaa valtaansa. Erdoğanin autoritaarisuus sekä puolueen sisällä että koko maassa on herättänyt vastustusta. Valtaansa suojellakseen presidentti on ottanut käyttöön entistäkin kovemmat otteet.

”Jos on pitänyt kiinni vallasta pitkään ilman kilpailua, on ehkä tullut liian riippuvaiseksi siitä, eikä kestä sen menettämistä”, Ylimaz epäilee.

Turkkilaisen ekonomistin, Harvardin yliopiston professorin Dani Rodrikin mielestä Erdoğan ei piittaa AKP:n toiminnan herättämästä kansainvälisestä vastustuksesta.

”Hänellä ja ihmisillä hänen ympärillään on käsissään valttikortit pelissä Euroopan ja Yhdysvaltojen kanssa ja he voivat tehdä kotikentällään mitä haluavat ilman että joutuisivat siitä vastuuseen”, Rodrik sanoo. ”Zamanin valtausta seuranneet vaimeat vastalauseet EU:sta antavat ymmärtää, etteivät he ole kovin väärässä.”

Demokratia rapautuu

Feza-mediaryhmän valtaus on vain viimeisin isku lehdistön vapautta vastaan Turkissa, joka sijoittuu Maailman lehdistönvapausindeksissä 188 maan joukossa sijalle 149. Vain viikkoa ennen poliisin tunkeutumista Zamanin toimitukseen istanbulilaisen IMC TV:n satelliittilähetykset poistettiin verkosta, koska sen väitettiin tekevän ”terroristista propagandaa”. IMC TV oli tunnettu itäisen konfliktin perusteellisesta raportoinnista. Tammikuun 20. päivä kanava sai maailmanlaajuista huomiota, kun armeija ampui sen kameramiestä, saarrettua Cizren kaupunkia kuvaamassa ollutta Refik Tekinia jalkaan.

Kanava pimennettiin kesken suoraa lähetystä, jossa keskustelivat juuri 92 vuorokauden tutkintavankeudesta vapautuneet toimittajat Can Dündarin ja Erdem Gülin. Heidät vapautettiin vasta, kun Turkin perustuslakituomioistuin tuomitsi pidätykset laittomiksi. Toimittajia odottaa edelleen oikeudenkäynti, jossa heidät voidaan tuomita elinkaudeksi vankeuteen heidän paljastettuaan Turkin hallituksen salamyhkäiset asetoimitukset Syyrian kapinallisille.

Niin hämmentäviä kuin esimerkit ovatkin, Dani Rodrikin mielestä niissä ei ole mitään uutta. ”Demokratian tila ja oikeusvaltio ovat rapautuneet Turkissa jo vuoden 2005 puolivälistä. He, jotka eivät ole tätä huomanneet, eivät ole asiaan juuri huomiota kiinnittäneet.”

Kriisi vaanii nurkan takana

Mustafa Edib Yilmazilla on hyvin pessimistinen näkemys siitä, mitä vielä on odotettavissa sekä hänen lehdelleen että maalleen. Valtauksen jälkeen Zamanin levikki romahti. Hän odottaa lukijoiden vähenevän seuraavien kuukausien aikana.”Pro-hallitus Zamanille ei ole tilausta, tilausta on vain kriittiselle Zamanille.”

Yilmaz ennakoi, että lehti menee nurin ja lopulta sen on lopetettava toimintansa. Samoin on jo käynyt Bugün ja Millet -sanomalehdille, jotka molemmat ratsattiin viime lokakuussa. Ratsioiden jälkeen molemmat muuttuivat hallituksen äänenkannattajiksi.

Kun palaset liitetään yhteen – idän konflikti, Syyrian sota, huonot suhteet Venäjään, pakolaiskriisi, lehdistön kurinpalautus ja meneillään oleva poliittinen kriisi – Yilmaz uskoo Turkin keikkuvan ”suuren tuhon reunalla”.

Rodrik on uumoillut suurta romahdusta jo vuosia. ”Ainoa Turkin tulevaisuutta koskeva kysymys kuuluu, romahtaako ensin sisäpolitiikka, ulkopolitiikka vai talous”, hän toteaa.

”Kotimaan ja ulkomaan politiikassa katastrofi on jo meneillään. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tapahtunut laajamittaista taloudellista romahdusta”, hän toteaa ja sanoo talouskriisin odottavan kenties jo nurkan takana. ”Kun se tapahtuu, Erdoğan todennäköisesti vastaa ainoalla osaamallaan tavalla – polarisoimalla tilannetta ja kärjistämällä osapuolten suhteita entisestään.”