Uutiset / 12.06.2012

Toimittajan rooli sodassa puhuttaa Kolumbiassa

Langlois nousi 28. huhtikuuta Kolumbian armeijan helikopteriin tehdäkseen France24-televisiolle raportin iskusta kokaiinilaboratorioita vastaan. Sotilaat antoivat hänelle luodinkestävän liivin ja kypärän.

Farcin sissit hyökkäsivät armeijan iskujoukon kimppuun, ja Langlois haavoittui käsivarteen tulitaistelussa. Hän riisui luotiliivin ja kypärän ja antautui sisseille kertoen olevansa siviili ja toimittaja. Farc järjesti hänelle ensiavun.

Armeijan mukaan sissien hyökkäyksessä kuoli neljä sotilasta.

Farc julisti Langloisin ensin sotavangiksi. Myöhemmin sissit ilmeisesti asettivat hänen vapauttamisensa ehdoksi julkisen keskustelun järjestämisen siitä, miten viestimet raportoivat Kolumbian vuosikymmeniä jatkuneesta sisällissodasta.

Sissit vaativat paikalle Ranskan uuden presidentin François Hollanden edustajan, joka otti Langloisin vastaan yhdessä kolumbialaisen ex-senaattorin Piedad Córdoban kanssa. Córdoba taivutti aiemmin Farcin vapauttamaan 30 panttivankia ja lopettamaan lunnasvaatimuksiin liittyneet sieppaukset.

Langloisin vapauttamista valvoi Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC).

Ei sotakirjeenvaihtaja

Tapausta uutisoitaessa Langloisia luonnehdittiin usein ”sotakirjeenvaihtajaksi”, mutta ICRC:n tiedottaja María Cristina Rivera sanoo, ettei termi sovellu sisällissotaan.

Hän suosittelee ilmaisuja, jotka eivät esiinny lakitekstissä, kuten ”sodasta raportoiva journalisti”.

Humanitaarinen oikeus tuntee termin ”vaarallista tehtävää suorittava toimittaja”, ICRC:n lakiosastoa Kolumbiassa johtava Marisela Silva täsmentää.

”Sisseillä on velvollisuus huolehtia hyökkäyksessään henkiin jääneen toimittajan vammoista. Kun heille varmistuu, että kyseessä on siviili, tätä on kohdeltava sellaisena”, Rivera selittää. Hänen mukaansa siviilien mielivaltaiset pidätykset eivät ole sallittuja.

Kirjeenvaihtajalla sotavangin oikeudet

Termi ”sotakirjeenvaihtaja” ilmaantui lakitekstiin noin vuonna 1950, jolloin luotiin säädökset sotavankien kohtelusta kansainvälisessä konfliktissa.

”Jos sotavanki pakenee, häntä ei voida tuomita paon vuoksi, koska hän edusti omaa maataan ja hänellä on oikeus taistella. Konfliktien päättyessä vangit on vapautettava”, Silva summaa.

Joukkojen mukana liikkuville sotakirjeenvaihtajille haluttiin turvata vähintään samat oikeudet kuin sotavangeille.

Sotakirjeenvaihtaja raportoi yleensä tilanteesta yhden osapuolen näkökulmasta, mutta sisällissodissa journalistien rooli on erilainen.

Esimerkiksi Kolumbian selkkausta uutisoidaan oikeussaleista ja viestimien talous-, kulttuuri- tai politiikan toimituksesta. Toimittajia liikkuu myös taistelualueilla ja uhrien keskuudessa.

Kaikissa tapauksissa toimittajat määritellään siviileiksi, ja heitä suojelee kansainvälinen humanitaarinen oikeus.

Siviili oikeutettu suojeluun

Asiantuntijoiden mukaan Langloisin haavoittuminen ei kuitenkaan loukannut kansainvälistä humanitaarista oikeutta, koska hän matkusti sotilaskulkuneuvossa.

”Suojelu edellyttää, että toimittajat toimivat vastuullisesti. He vaarantavat suojansa menemällä liian lähelle tapahtumien näyttämöä tai liittymällä osapuoleen, joka voi joutua yllätyshyökkäyksen kohteeksi”, Silva varoittaa.

”On mahdotonta vaatia vastapuolta arvaamaan, että hyökkäyksen kohteeksi valitun panssarivaunun tai helikopterin sisällä on siviili, jonka kimppuun ei saisi käydä”, hän havainnollistaa.

ICRC kehottaa vaarallisilla alueilla toimivia toimittajia lukemaan aseellista selkkausta koskevat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden säännöt.

Tulitaistelun keskelle joutuneen toimittajan pitää yrittää viestiä olevansa siviili. Silva suosittaa varautumaan tilanteeseen vaatteilla, joiden värit eroavat selvästi sotilaspuvuista. Viestimen näkyvä logo voi myös auttaa.

”Riskit ovat kuitenkin ilmeisiä, ja journalistien tulee olla niistä täysin tietoisia”, hän painottaa.

Silva huomauttaa, että tiukimman tulkinnan mukaan siviilit eivät kuulu lainkaan sotilastehtävissä olevan helikopterin kyytiin.


Katso myös

Kaikki uutiset

Media-ala huolissaan mainosrahan valumisesta ulkomaisille jäteille

Kotimainen uutismedia, niin paikallinen kuin valtakunnallinen, on Journalistiliiton mukaan avainasemassa faktapohjaisen, kansalaisten arjen kannalta merkittävän tiedon tuomisessa kansalaisille.

Vapun jälkeen juhlitaan lehdistönvapautta

Lehdistönvapaus ja sananvapaus ovat demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Päivää voi viettää monissa mielenkiintoisissa tapahtumissa.

Journalistiliitto kutsuu suomalaisia mediayrityksiä keskustelemaan itsensätyöllistäjien työehdoista ja palkkioista

Keskusteluiden jälkeen liitto haluaa myös avata neuvotteluja freelancereiden vähimmäistyöehdoista.