YK (IPS – Samira Sadeque)

Hallitukset kautta Aasian ovat tehneet syntipukin mediasta, joka raportoi koronapandemian hoidossa tehdyistä virheistä tai puutteista.

YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet on varoittanut, että pandemian aikana sensuuri on tiukentunut Aasian maissa. Hän on vaatinut hallituksia kautta maailman ryhtymään toimiin väärän tiedon levittäjiä kohtaan. Bachelet on myös vaatinut, että nuo toimet ovat laillisia, tarpeellisia, oikein mitoitettuja ja kansanterveyttä palvelevia.

”Kun poliisi päättää ihmisen pidättämisestä ja vangitsemisesta sillä perusteella, että johtavan puolueen poliitikko tulee poliisiasemalle tekemään rikosilmoituksen tästä ihmisestä, on syytä huolestua siitä, miten viranomaiset tulkitsevat tarpeellisuutta, mitoitusta ja laillisuutta”, sanoo Saad Hammadi Amnesty Internationalin Etelä-Aasian divisioonasta.

”Hallitukset ovat sanoneet, että pandemian aiheuttama hätätila on tehnyt välttämättömäksi estää paniikkia aiheuttavan väärän tiedon levittämisen. Joissakin tapauksissa nimenomaan itse hallituksen päätökset ovat aiheuttaneet hämmennystä ja paniikkia, ja mediasta on tullut syntipukki”, Journalistien suojelukomitean (CPJ) Aasian ohjelmajohtaja Steven Butler sanoo.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kertoo, että kahdessatoista Aasian maassa vainotaan journalisteja tai ketä tahansa joka kritisoi valtioiden tapaa hoitaa pandemiaa. Valtiot ovat Bangladesh, Filippiinit, Indonesia, Intia, Kambodzha, Kiina, Malesia, Myanmar, Nepal, Sri Lanka, Thaimaa ja Vietnam.

Missään näistä maista lehdistönvapauden rajoitukset eivät ole uusi asia. Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuoden 2020 lehdistönvapausindeksissä ne kaikki ovat listan huonommassa päässä, Malesia ja Nepal vähiten rajoittavina ja Kiina ja Vietnam eniten.

Bangladeshissa, Kiinassa ja Intiassa terveydenhoitohenkilöstö, journalistit ja tavalliset kansalaiset ovat joutuneet pidätetyiksi vain ilmaistuaan huolensa hallituksen toimista tai niiden puuttumisesta.

Kaikissa näissä maissa toistuu muunnelma teemasta ”mikä tahansa kritiikki on valeuutinen”. Pidätysten verukkeena toistuu väite paniikin herättämisestä. Kambodzhassa somepäivitystensä tähden pidätettyjen joukossa on myös 14-vuotias lapsi. Nepalissa tyrmään joutui jopa valtion virkamies, joka moitiskeli hallituksen pandemiatoimia.

Bachelet sanoo, että juuri nyt on elintärkeää pysyä valppaana ja havaita väärä informaatio. Jo koronaviruskriisin ensiviikkoina, ennen kuin sitä oli edes määritelty pandemiaksi, tautia ympäröivä väärä informaatio muodostui huolenaiheeksi.

Amnestyn Hammadi puolestaan myöntää, että on tärkeää pysyä valppaana ja havaita tilaisuutta hyödyntävät väärän informaation välittäjät. Mutta samalla on tunnistettava, että jotkut hallitukset käyttävät tilaisuutta hyväkseen estääkseen itselleen epämukavan tiedon julkitulon.

”Hätätilalait ja määräykset ovat lisänneet painetta journalisteja kohtaan, kun hallitukset vahvistavat yrityksiään hallita informaation virtaa. Monissa tapauksissa hätätilavaltuuksia on käytetty vaientamaan journalisteja, jotka ovat raportoineet hallituksen pandemiatoimien puutteista. Syytteet ovat usein uskomattoman vähäisiä”, Butler toteaa.

 

(Inter Press Service)