Uusimmat

Syyrian naiset tekevät lehteä maanpaossa

Gaziantep, Turkki (IPS – Shelly Kittleson) Sota on merkinnyt katastrofia valtaosalle Syyrian naisista, mutta joillekin se on antanut uusia vapauksia. Yksi heistä on maanpaossa toimitetun naistenlehden toimituspäällikkö Yasmine Merei.

Kun yhä useampi mies on sotimassa, vankilassa, kadonnut, kuollut tai haavoittunut, naisista on tullut perheen elättäjiä. Moni on todella kovilla, mutta heitä kahlitaan aiempaa vähemmän, Merei sanoo.

”Jos mies ei ole maksamassa perheen kuluja, hänellä ei ole myöskään määräysvaltaa”, kiteyttää Mohammad Mallak. Hän päätoimittaa tänä vuonna perustamaansa Saiedet Souria (Syyrialainen nainen) -lehteä.

Lehteä tehdään Turkin puolella Gaziantepissä, jossa ilmestyy myös Mallakin omistama Dawda (Melu).

Aktivistista lehdentekijäksi 

Vain harvoissa naistenlehden kuvissa näkyy päähuiveja. Mereikin luopui hiljan omastaan, jota hän oli käyttänyt ”noin 20 vuotta” köyhän ja vanhakantaisen sunnikodin perintönä.

Merei liittyi Syyrian opposition liikehdintään 2011 vastustaakseen epäoikeudenmukaista lainsäädäntöä ja varsinkin naisten kohtelua. Erityisesti häntä suututtivat rankaisemattomat ”kunniamurhat” ja laki, joka epää syyrialaisen äidin lapselta kansalaisuuden, jos isä on ulkomaalainen.

Merein kieltenopiskelu vaihtui lehdentekoon, kun hän joutui tukemaan taloudellisesti äitiään sekä kahta vangittua veljeään, joiden vapauttamisesta vaadittiin lahjuksia. Perheen iäkäs isä kuoli pian vangiksi jouduttuaan, ja muu perhe joutui pakenemaan kotoaan.

Avarampi maailmankuva 

Lehti ei keskity pelkästään naisten kärsimyksiin. Merei haluaa avartaa lukijoiden maailmankuvaa ja tuoda naisten ääntä esiin maansa vallankumouksessa.

Lehden tuoreessa numerossa kerrotaan syyrialaisessa vankilassa kidutetun naisen kokemuksista, esitellään Germaine Greerin feministinen merkkiteos 1970-luvulta ja haastatellaan opposition hallitsemalla alueella työskentelevää naispoliisia.

Edelleen pohditaan naisten alistetun taloudellisen aseman vaikutuksia sekä tartuntatautien leviämistä pakolaisleireissä. Vakituista kolumnipalstaa pitää Syyrian hallituksen alueella asuva naisjuristi, joka vietti 13 vuotta vankilassa. Kansainvälisyyttä tuovat ulkomaisista lehdistä käännetyt artikkelit.

Lehden joka numeroon on painettu katkelma YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävästä yleissopimuksesta (Cedaw), jonka Merei aikoo lopulta julkaista kokonaisuudessaan.

Kädestä käteen

Lehden painos on noin 5 000, josta 3 500 leviää Syyriassa toreilla ja opposition hallitsemissa virastoissa. Lukijat kierrättävät lehtiä tehokkaasti. Aluetoimitukset toimivat Syyrian Daraassa, Damaskoksessa, Suweidassa sekä Qamishlissa, ja sellainen aiotaan pian avata myös Aleppoon.

Facebookissa lehdellä on yli 40 000 seuraajaa. Se on paljon Syyriassa, jossa sivusto oli suljettu vuodesta 2007 helmikuuhun 2011. Sähkön ja nettiyhteyksien kanssa on koko ajan ongelmia, ja Syyria on ollut alusta asti Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuonna 2006 aloittamalla internetin viholliset -listalla.

”Lehti maksaa Syyriassa työskenteleville toimittajilleen säännöllistä 160 euron kuukausipalkkaa. Heidän tehtäviinsä kuuluu myös lehden jakelu ja naisten kokousten järjestäminen”, Merei kertoo.

Toimittajat ilman rajoja on järjestänyt lehden väelle kaksi koulutustilaisuutta ja lahjoittanut mustetta ja paperia. Koneet ja laitteet Mallakilla oli omasta takaa.