Uusimmat

SJL selkiyttäisi hallituksen työttömyysturvaesitystä

Hallituksen esitys työttömyysturvalain kehittämisestä on tavoitteeltaan oikea. Esityksen perustelut voivat kuitenkin entisestään vaikeuttaa työttömyysturvan saamista ja passivoida itsensätyöllistäjiä tekemällä keikkatyön kannattamattomaksi.

Journalistiliitto on tällä viikolla antanut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon hallituksen esityksestä työttömyysturvalain muuttamiseksi.

Liitto pitää myönteisenä hallituksen esityksen tavoitetta parantaa itsensätyöllistäjien ja yrittäjien asemaa. Esityksessä myös selkiytetään onnistuneesti rajanvetoa yrittäjien ja omassa työssä työllistyvien välillä.

Esitetyn lakimuutoksen toteuduttua nykyistä useammat freelancerit pääsisivät palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän asemaan. Tässä asemassa oleva freelancer voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan ja kerryttää työssäoloehtoa yrittäjinä. Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä voi saada työttömyysetuuksia, jos toimeksiannot vähenevät ja toiminta muuttuu sivutoimiseksi.

Lain mukaan palkansaajaan rinnastettavalla yrittäjällä tarkoitetaan yrittäjää, joka itse osallistuu työsuoritukseen toimeksiantajan määräämällä tavalla, on toimeksiantosuhteessa samoihin harvalukuisiin toimeksiantajiin ja jolla ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten.

Näiden freelancereiden työttömyysturva siis paranisi nykyisestä.

Journalistiliitto esittää lausunnossaan (liitteenä) hallituksen esitykseen sellaisia tarkennuksia, jotka selkiyttävät palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän asemaa.

Perusturva vaarassa

Hallituksen esityksen eräät yksityiskohtaiset perustelut voivat entisestään vaikeuttaa itsensätyöllistämistä ja työttömyysturvan saamista. Vaikka esityksen tavoitteena on parantaa kynnystä uusien töiden etsimiseen ja vastaanottamiseen, tavoite ei käytännössä kaikkien osalta toteutuisi.

Muilta kuin palkansaajaan rinnastettavilta yrittäjiltä työttömyysetuuden saaminen edellyttää yrittäjän eläkevakuutuksesta eli YEL:stä luopumista. Hallituksen esitys tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että kerran päätoimiseksi yrittäjyydeksi luokitellun toiminnan voisi osoittaa sivutoimiseksi vain luopumalla YEL-vakuutuksesta.

YEL-vakuutuksesta luopuminen taas tarkoittaa myös peruspäivärahasta ja yrittäjän ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta luopumista. Osa itsensätyöllistäjistä joutuisi käytännössä lopettamaan työt kokonaan, ellei niitä riitä päätoimeksi asti.

Päätoimiseksi yrittäjäksi luokitellun freelancerin ei kannata ottaa vastaan pienimpiäkään toimeksiantoja, jos perusturvan menettämisen vaara on suuri. Hallituksen esittämillä lakimuutoksilla olisi näin ollen työmarkkinoita passivoiva vaikutus. Sitä ei voida pitää perusteltuna nykyisillä, muuttuvilla työmarkkinoilla, joilla itsensätyöllistäjät ovat yhä suurempi joukko.

Työttömyysturvalaki vaatisi uudistuksen, joka ottaisi nykyistä paremmin huomioon työn uudet muodot.

PÄIVITETTY 26.11.: Työ- ja elinkeinoministeriö teki 19.11. lausunnon, jossa otettiin kantaa SJL:n edellä mainittuun lausuntoon. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan pyynnöstä SJL antoi lausunnon ministeriön lausunnosta. Kyseinen vastalausunto on lisätty tämän uutisen liitteeksi.