Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen luonnehtii liiton esittämää korotusmallia hyvin solidaarikseksi. Taulukko- ja harjoittelijapalkkoihin sekä henkilökohtaisiin palkkoihin halutaan 1 prosentin korotus 1.5.2013 alkaen. Toinen kaikkiin palkkoihin tehtävä korotus tapahtuisi 95 euron suuruisena 1.1.2014 alkaen. Juuri tämä euro-osuus painottaa ratkaisua pienituloisten eduksi. ”Viestinnän Keskusliitto on jo tarjonnut pyöreää nollaa. Sitä ei voi millään hyväksyä. Tulee muistaa, että edellinen lehdistön palkankorotus maksettiin toukokuussa 2012. Lehtitaloissa on käyty raskaita yt-prosesseja, työvoimaa on vähennetty ja toimituksiin jääneet ovat maksaneet tuottavuuden kasvun lisääntyneessä työtaakassa."Meidän kohtuullinen palkkaesityksemme ei ole sen enempää kuin korotustaso, jonka VKL on sitoutunut maksamaan syksyllä muille ammattiryhmille”, Savolainen tähdentää.SJL:n esityksessä on myös vuorolisiä ja palkkausjärjestelmää koskevia kohtia.Vuorolisien maksamisaikaan halutaan lisätä aamuisin kello 5.59 – 6.59 välillä tehtävä tunti. Lauantailisiin halutaan palkankorotuksia vastaava nousu. Muiden vuorojen lisiä tulisi liiton mielestä korottaa tätäkin enemmän. Palkkausjärjestelmään halutaan yksi henkilökohtaisen kokemusosan lisäporras, joka lankeaisi maksuun 12 työvuoden jälkeen 15 prosentin suuruisena. Esitys ei tulisi maksuun vielä tulevalla tes-kaudella, vaan vuodesta 2015.Sijaistamiskorvauksen pitää SJL:n mielestä ulottua myös 2a- ja 2b-ryhmien välille. Päätoimittajan sijaistamiseen ei voisi enää velvoittaa ilman tästä sovittavaa korvausta. Ja jos henkilön työstä osa on vaativampaa kuin hänen palkkaryhmänsä mukainen työ, SJL:n mielestä henkilökohtaisen palkan on oltava isompi kuin tes:n mukainen vähimmäispalkka.Lehdistön työehtosopimuksen piirissä on noin 5000 journalistia. Vanha sopimus on voimassa 30. huhtikuuta saakka. SJL on asettanut uuden sopimuksen synnylle takarajaksi toukokuun 3. päivän, jolloin liiton valtuusto tekee työehtotilannetta koskevat ratkaisunsa. JOURNALISTILIITON PALKKAESITYSTEN PERUSTELUT: Alan tuottavuus on kasvanut merkittävästi erityisesti kahden viime sopimuskauden aikana. Vuoden 2008 jälkeen toimituksellisen henkilöstön määrää on vähennetty 800 journalistin verran. Yksin viime vuonna irtisanottiin 205 journalistia, joista pääosa lehdistöstä. Lisäksi journalistien määrää on vähennetty muun muassa määräaikaisuuksien päättämisen kautta, osa-aikaistamisilla sekä erilaisilla ero- ja eläkepaketeilla. Samaan aikaanlehtinimikkeet eivät ole juuri vähentyneet. Työtä tehdään uusin tavoin ja uusilla toimenkuvilla, myös kokonaan uusiin jakelukanaviin. Median murroksessa laadukas, kuluttajia kiinnostava journalistinen sisältö edellyttää entistä enemmän tekeviä käsiä, joten näköpiirissä ei ole tehtävän työn vähentyminen.Työmarkkinoiden yleisen raamisopimuksen mukaan yli 94 % suomalaisista palkansaajista on jo sovittujen korotusten piirissä tämän vuoden lopulle asti. Lisäksi Viestinnän Keskusliitto on sopinut palkankorotuksista alan muiden työntekijäliittojen kanssa syksyyn 2014. Esimerkiksi kirjatyöntekijöillä ja toimihenkilöillä viimeisen sopimusvuoden korotus on 2,4 %. Lehdistön journalistien edellinen palkankorotus on toukokuulta 2012.Journalistiliitto on tälläkin kertaa selvittänyt lehtiyritysten talouslukuja. Alan yritykset ovat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kannattavia tai hyvin kannattavia. Vain muutamassa alan yt-neuvottelussa ovat käsillä olleet aidot taloudelliset vähentämisperusteet. Lehtibisnes ei ole kriisiala.Journalistiliitto ei neuvottele yleissitovan työehtosopimuksen palkkaratkaisua heikoimpien, jos ei parhaimpienkaan yritysten palkanmaksukyvyn mukaan. Myös journalisteille kuuluvat palkankorotukset. LISÄTIETOJA:Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen, puh 050 - 534 2485