Uusimmat

Peru suojautuu kyberrikoksilta, tiedonsaanti vaikeutuu

Lima (IPS – Milagros Salazar) Peru koettaa suojautua kyberrikoksilta uudella lailla, joka asiantuntijoiden mukaan vie pohjaa aiemmalta kansalaisten tiedonsaantia parantaneelta lailta.

Peru kiirehti uutta lakia saadakseen aisoihin alaikäisten seksuaalisen ahdistelun ja muun rikollisen toiminnan tietoverkossa. Kansalaiskeskustelu jäi kuitenkin käymättä.

Peru sääti vuonna 2002 lain, jonka tarkoituksena on lisätä hallinnon läpinäkyvyyttä ja kansalaisten tiedonsaantia vuoden 1993 perustuslain hengessä. Tietoa panttaava virkamies on lain mukaan mahdollista haastaa oikeuteen.

Kansalaisten oikeuksia valvovan valtuutetun toimisto on saanut lakiin perustuen liki 7 000 valitusta. Perustuslaillisten kysymysten apulaisvaltuutettu Fernando Castañeda kertoo, että toistaiseksi on haastateltu 122:ta virkamiestä sen selvittämiseksi, miksi kansalaisten tiedonsaantia on estetty.

Viraston mukaan tarvitaan riippumaton valvontaelin, koska virkamiehiä sitovat esimiesten määräykset ja tietojen antamisesta on jopa seurannut rangaistuksia.

Kansalaisten valitukset juuttuvat Castañedan mukaan oikeuslaitokseen varsinkin maaseudulla, kun jokaisessa oikeusasteessa voi vierähtää vuosi tai kaksi. Hän pitää lain parhaana antina tietokantojen avaamista kansalaisille netissä.

Taas suitsitaan

Uusi laki kyberrikoksista uhkaa kuitenkin rajoittaa avoimuutta. Laki käsiteltiin pikavauhtia kongressissa, ja presidentti Ollanta Humala allekirjoitti sen 22. lokakuuta.

Laki kieltää julkisen datan kaikenlaisen käsittelyn tietotekniikan avulla. Se uhkaa 3-6 vuoden vankeudella sitä, joka käyttää vaikkapa viranomaisten tietokannasta saatua tietoa sosiaalimenoista ja yhdistää siihen uutta dataa tai analysoi tietoa, Lehdistö ja yhteiskunta -instituutin (Ipys) lakimies Roberto Pereira havainnollistaa.

Myös yksilöä koskevien tietojen kerääminen on aina rangaistavaa, olipa siitä haittaa tai ei.

Pereiran mukaan toimittajilla on tapana kerätä tietoa valtion alihankkijoina toimivista yrityksistä voidakseen seurata julkisten varojen käyttöä, mutta uusi laki tekee siitäkin rikollista.

Ipys pitää lakia vakavana uhkana journalismille ja tutkimukselle ylipäätään. Perera sanoo, että laki sisältää paljon epäselvyyksiä ja kumoaa muualla taattuja perusoikeuksia.

Perussa on keskusteltu paljon lain taustoista. Pereran mielestä vaihtoehtoja on kolme: lainlaatijoiden asiantuntemattomuus, joidenkin tahojen tarve estää korruptiotutkimukset ja vilpitön pyrkimys torjua kyberrikoksia.

Harkitaan uudelleen

Kansalaisten digitaalisia oikeuksia puolustava Hiperderecho-järjestö kiinnittää huomiota siihen, että laki läpäisi kongressin alle viidessä tunnissa. Järjestön Miguel Morachimo epäilee, että hätiköintiä aiheutti ulkopuolinen painostus. Sitä tuli muun muassa pankeilta, jotka haluavat estää korttiensa kopiointia.

Asiantuntijoiden ja kansalaisjärjestöjen vastalauseet saivat oikeusministeri Daniel Figallon lupaamaan marraskuussa, että joitakin lain pykäliä otetaan uuteen syyniin.

Figallon mukaan tarkoitus on torjua tietomurtoja, mutta ei estää tiedon jakamista. Peru on hyväksymässä Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen, ministeri vakuuttaa.