Uusimmat

Näin vastasitte tes-kyselyymme

Saimme elokuiseen tes-jäsenkyselyymme 452 vastausta. Tärkeänä pidettiin muun muassa kuudetta lomaviikkoa ja parempia kokemuslisiä.

Järjestimme elokuussa verkkokyselyn, jossa kartoitimme jäsentemme näkemyksiä lehdistön tes-neuvottelujen tarpeista. Tiivistelmä kyselyn tuloksista:

Noin 270 vastaajaa, eli selvä enemmistö, on sitä mieltä, että palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen palkan kokemusosiin tarvitaan lisätaso 12 vuoden jälkeen. Perusteluja puolesta ja vastaan:

  • muutoin palkankorotuksia vaikea saada.
  • Kokemus on arvokasta ja hyödyllistä työnantajalle.
  • Kokemus ja osaaminen ovat eri asioita eivätkä automaattisesti korreloi. Pitäisi aina maksaa työtehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen osaamisen perusteella.
  • Oikeasti nuoret toimittajat tekevät tuottavinta työtä.
  • Kokemustasoa ei työnantaja huomioi kuitenkaan automaattisesti.

Vieläkin selvempi enemmistö vastasi "Ehdottomasti ei", kun kysyttiin 10 vuoden alallaolon jälkeisen kuudennen kesälomaviikon poistamista. Ajatuksia tästä:

  • kuudennesta kesälomaviikosta tulee pitää kiinni!
  • Se on erittäin tärkeä fyysisesti ja henkisesti raskaalla alalla.
  • Pitkät lomat ovat ehdoton edellytys työssä jaksamiseen
  • Ei panna ehdottomia ennakkoehtoja tyyliin "kesälomaa ei saa missään nimessä lyhentää." Kaikesta on voitava neuvotella.

Palkka-aiheisten näkemysten kirjo oli laaja. Käsitys aloittelevan journalistin lähtöpalkasta vaihteli 1500:tsa 3500:aan euroon. Seuraavien kahden vuoden aikana palkkojen pitäisi nousta, vastaajasta riippuen, 0-30 prosenttia.

Enemmän kuin kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että kaikkiin työpaikan toimituksellista työtä tekeviin pitäisi soveltaa samaa työehtosopimusta. Kyllä-, ei- ja en tiedä -vastauksia perusteltiin muun muassa näin:

  • Samaa journalistista työtä kaikki työpaikallani tekevät kuitenkin, vain julkaisukanavat ovat eri.
  • Meillä kaikki tekevät joka tapauksessa vähän kaikkea.
  • Käytännössä se merkitsisi useiden työntekijöiden työehtojen huomattavaa huonontumista.
  • Ei jouduta siihen tilanteeseen, että työnantaja alkaa sopimusshoppailemaan kuten muilla aloilla on käynyt
  • En tunne muiden työehtosopimuksia.

Lehdistön palkkausjärjestelmä ei nykyään kaikilta osin vastaa toimitusten nykyisiä toimenkuvia eikä tunnista työn muuttumista. Niinpä kysyimme, tarvitaanko palkkausjärjestelmään uusi taso IIb:n ja IIIa:n väliin. Suurin osa, noin 200 vastaajaa, vastasi ettei tiedä. Moni kertoi tuntevansa huonosti nykyistä sopimusta ja varsinkin palkkaryhmiä.

Suurin osa vastaajista, yli 130, työskentelee maakunnallisessa sanomalehdessä. Seuraavaksi yleisimmät työpaikat olivat paikallis- tai kaupunkilehti, aikakauslehti ja valtakunnallinen sanomalehti.

Lehdistön nykyinen työehtosopimus on voimassa syyskuun loppuun. Neuvottelut seuraavasta sopimuksesta alkavat perjantaina 5. syyskuuta.