Uusimmat

Mediatyöryhmän raportti: digimarkkinoille porkkanaa, Ylelle keppiä

Mediamarkkinoita arvioiva työryhmä kohdentaisi viestinnän koulutusta nykyistä järkevämmin ja parantaisi digitaalisten sisältöjen kilpailukykyä. Sen sijaan raportissa arveluttavat Yleisradion asema, tekijänoikeudet ja lehdistön vähäinen painoarvo.

Kotimaisia mediamarkkinoita arvioiva työryhmä julkisti tänään raporttinsa otsikolla Pätevät pärjäävät. Moni raportin toimenpide-esityksistä vastaa sitä, mitä Journalistiliitto on esittänyt kannanotoissaan ja työryhmälle toimittamassaan lausunnossa. Varsinkin kaupallisten digisisältöjen tekijät hyötyisivät toimenpide-esitysten toteutumisesta.

Vähemmän alvia, enemmän mainontaa

Digisisältöjen alv. Journalistiliitto on pitkään vaatinut, että digitaalisen tiedonvälityksen arvonlisävero olisi yhteneväinen painetun sisällön kanssa. Nykyään digitaaliset mediasisällöt kuuluvat yleiseen 24 prosentin verokantaan, kun taas tilattavien paperilehtien alv on 10 %. Tuoreen raportin mukaan ”on perusteltua sijoittaa digitaaliset sisällöt samaan alennettuun verokantaan tilattavien paperilehtien kanssa”.

Vapaampaa mainontaa. Esitys mainonnan sääntelyn purkamisesta tukee Journalistiliiton tavoitetta parantaa kotimaisen median toimintaedellytyksiä. Työryhmän mielestä sääntely ei saa Suomessa ylittää EU-direktiivin vaatimaa vähimmäistasoa. Esimerkiksi radiomainonnan aikarajoitukset ja mietojen alkoholijuomien mainosrajoitukset tulee raportin mukaan purkaa.

Koulutus. Liikakoulutus on ongelma, joka on viestinnän alalla tunnistettu ja tunnustettu jo toistakymmentä vuotta sitten. Raportin mukaan koulutuksen aloituspaikkoja on vähennettävä. Vastaavasti työryhmän mielestä täydennyskoulutusta tulee lisätä, mikä oikein toteutettuna tukisi työllisyyttä niin mediayrityksissä kuin oppilaitoksissakin.

Freelancerit ja itsensätyöllistäjät. Myös muiden kuin työsuhteisten sisällöntuottajien työllistymisen edellytykset on huomioitu raportissa.

 

Kysymysmerkkeinä Yle ja tekijänoikeudet

Yleisradion asema. Raportissa on vahva Yle-painotus, mutta yhtiön rahoitusta koskevat konkreettiset esitykset puuttuvat. Ostettujen, riippumattomien tuotantojen osuus yhtiön kuluista pitäisi raportin mukaan kasvattaa jopa viisinkertaiseksi. Tämä tietenkin lisäisi työtä itsenäisissä tuotantoyhtiöissä, joilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Tuotantojen ulkoistaminen myös luultavasti johtaisi vähennyksiin Yleisradiossa.

”Jos tällaisiin muutoksiin ryhdytään, sen pitää tapahtua hallitusti ja ajan kanssa”, toteaa Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Tekijänoikeudet. Toinen epäselvä asia raportissa on vaatimus joustavammasta tekijänoikeusjärjestelmästä. Journalistiliitto on yhdessä muiden tekijänoikeusjärjestöjen kanssa esittänyt tekijänoikeusluovutusten minimiehtojen säätämistä lailla. Työryhmä korostaa raportissaan sopimusvapautta. Sitä korostaa Journalistiliittokin, mutta käytännössä yksittäisen freelancerin neuvotteluasema on usein heikko, kun vastassa on kansainvälinen mediakonserni.

”Kysymys pitää olla aidosta sopimisesta, jossa molempien osapuolten tarpeet otetaan huomioon”, edunvalvontajohtaja Savolainen sanoo.

Entä painettu sana? Työryhmä on lähestulkoon unohtanut raportistaan perinteisen lehdistön, joka kuitenkin on edelleen keskeinen tekijä mediabisneksessä.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho toteaa yleishuomiona, että raportti on keskittynyt digitaalisen median vapaaseen kilpailuun.

”Työryhmällä on kova usko markkinaohjautuvuuteen. Media-alalla on kuitenkin pystyttävä tekemään muusta bisneksestä poikkeavia ratkaisuja siksi, että ala on osaltaan vastuussa demokratian ja sananvapauden toteutumisesta”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.