Uusimmat

Media mielivallan alla Sudanissa

Juba (IPS – Moyiga Nduru) Journalismi on Sudanissa mielivallan alla. Viranomaiset voivat sulkea sanomalehden yhdellä puhelinsoitolla. Lehden tietyn numeron ilmestyminen estetään takavarikoimalla painos. Perusteluja ei tarvitse esittää, eikä toiminta edellytä oikeuden päätöstä.

Sudanin laki kansallisesta turvallisuudesta vuodelta 2010 antaa pelätyille turvallisuusjoukoille (Niss) oikeuden mielivaltaiseen toimintaan ilman rangaistuksen pelkoa.

Toimittaja Faisal Mohamed Salih joutui Nissin uhriksi yrittäessään matkustaa Britanniaan 25. maaliskuuta. ”Minulle sanottiin, että nimeni on matkustuskieltolistalla, ja passini takavarikoitiin”, hän kertoi Facebookissa tultuaan käännytetyksi Khartumin lentokentältä. Salih sai rohkeasta journalismistaan Peter Mackler -palkinnon vuonna 2013.

Myös useat päivälehdet ovat joutuneet mielivallan kohteeksi. Al-Sudani-lehden 20 000 kappaleen painos takavarikoitiin 15. maaliskuuta syytä ilmoittamatta.

Toimittajat syömälakossa

Joulukuusta 2015 suljettuna olleen Al-Tayar-lehden toimittajat aloittivat maalikuussa syömälakon, jolla vaaditaan lehden toimiluvan palauttamista.

Syömälakon tehokkuus epäilyttää monia. ”Länsimaissa sellainen voi toimia, mutta Sudanissa syömälakkolaista pidetään epänormaalina ja toimintaa islamin vastaisena. Sympatiaa voi tulla ihmisoikeusjärjestöiltä ja perheenjäseniltä mutta ei hallitukselta”, sanoo Victor Keri Wani, joka on kirjoittanut kirjan Mass Media in Sudan, Experience of the South 1940-2005.

Vuonna 2009 perustetun kriittisen al-Tayarin ilmestyminen on kielletty aiemminkin, raportoi Toimittajat ilman rajoja (RSF). Vuonna 2012 syynä oli juttu, jossa kerrottiin Nissin salakuuntelevan opposition jäseniä. Samassa lehdessä kerrottiin myös korruptiosta paikallishallinnossa.

Kahdeksan al-Tayarin numeroa on takavarikoitu vuoden 2015 alusta lukien. RSF:n mukaan yksin vuonna 2014 takavarikkoon joutui kaikkiaan 35 eri lehtien numeroa.

Sensuuri osa arkea

Sensuurista on tullut osa Sudanin arkipäivää, vahvistaa Etelä-Sudanin Juban yliopiston viestinnän professori William Hai Zaza. Hallituksen ja median välit ovat olleet kireät siitä asti, kun maan nykyinen presidentti Omar al-Bashir kaappasi sotilaineen vallan siviilihallitukselta 1989.

Sotilasjuntta perusti omia tiedotusvälineitä edistämään näkemyksiään islamista ja arabikulttuurista. Asioista eri mieltä olleet journalistit lähtivät maasta tai vangittiin.

”Lehdille sallitaan lievä hallituksen arvostelu, jotta hallitus voi väittää maassa vallitsevan lehdistönvapauden”, Zaza sanoo.

Sudanin journalistit alkoivat pelätä henkensä puolesta 2006, kun tuntemattomat asemiehet sieppasivat ja mestasivat Al-Wifag-lehden päätoimittajan Mohamed Tahan pääkaupungissa Khartumissa. Tapaus on yhä selvittämättä, vaikka kaupungin turvallisuusverkosto tiedetään vedenpitäväksi.

Uhkana maanpetostuomio

Vuonna 2009 Lubna Mohamed al-Husseinin tapaus sai kansainvälistä huomiota. Hänet pidätettiin ja ja määrättiin maksamaan sakkoja housuasun käytöstä, jonka sanottiin loukanneen siveellisyyslakia.

Toimittajat joutuvat vaikeuksiin myös käsitellessään paikallisia ongelmia, kuten Katjabasin patohanketta, jota asukkaat vastustavat. ”Jos juttu ilmentää sympatiaa asukkaille, lehti suljetaan”, mediasta kirjan tehnyt Wani sanoo.

Tuloksena on se, että Khartumin lukuisat radioasemat lähettävät kellon ympäri viihdettä ja urheilua.  ”Journalismi on Sudanissa vaarallinen ammatti. Työntekijöiden on varjeltava henkeään”, Zasa sanoo.

Hänen mukaansa toimittajia pelotellaan ja kiristetään. Kriittisiä journalisteja väitetään Israelin tai Yhdysvaltain agenteiksi, mikä tarkoittaa maanpetosta ja johtaa kuolemanrangaistukseen, Zasa jatkaa.

Wanin mukaan lehdistönvapautta ei saada Sudaniin niin kauan kuin islamistit ovat vallassa.

Sudan on sijalla 174/180 RSF:n lehdistönvapausindeksissä.