Uusimmat

Hiljainen hetki toimituksissa Charlie Hebdon uhreille

Journalistiliitto kehottaa yhdessä Viestinnän keskusliiton ja Yleisradion johdon kanssa toimituksia käsittelemään asiaa yhdessä ja viettämään hiljaisen hetken uhrien muistolle.

Suomalaiset journalistit ovat järkyttyneitä ranskalaisen satiirijulkaisun Charlie Hebdon toimituksessa Pariisissa tapahtuneesta verilöylystä, jossa kuoli 12 ihmistä.

Mikään ei oikeuta tällaiseen tekoon, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Journalistiliitto esittää surunvalittelunsa uhrien omaisille ja Ranskan journalistiliitoille.

Suomen Journalistiliitto tuomitsee terroriteon jyrkästi. Isku oli suunnattu meitä kaikkia viestintäalan ammattilaisia, sananvapautta ja moniarvoista yhteiskuntaa vastaan, sanoo Aho. On tärkeää että isku tuomitaan laajasti ja että terroristeille ei anneta periksi.

Tällaiset terroriteot eivät saa vaikuttaa median sananvapauden käyttöön. Suomessa journalismin etiikka on kansainvälisesti korkealla tasolla, ja etukäteen on tarkkaan pohdittu mitä julkaistaan ja mitä ei. Julkaisupäätökset tehdään toimituksissa.

Journalistiliitto kehottaa yhdessä Viestinnän keskusliiton ja Yleisradion johdon kanssa toimituksia käsittelemään asiaa yhdessä ja viettämään hiljaisen hetken uhrien muistolle.

Suomessa tilanne on terrorismiuhan suhteen erilainen kuin Ranskassa eivätkä viranomaiset pidä vastaavanlaista iskua kovin todennäköisenä.

Journalistiliitto ja Viestinnän Keskusliitto käsittelivät toimitusten turvallisuutta toimittajiin kohdistuneiden uhkaamisten vuoksi viimeksi kesällä 2013.

Työntekijään kohdistunut väkivalta tai sen uhka on aina vakava asia. Liitot suosittivat tuolloin, että toimituksissa tehdään suunnitelma tai ohjeisto, miten uhkailutilanteissa toimitaan, mikäli sellaista ei vielä ole. Lisäksi suositeltiin, että

  • uhkaavat tilanteet tuodaan heti esimiehen ja työnantajan tietoon.
  • uhkaukset ilmoitetaan poliisille. Rikostutkintaa varten on tärkeää säilyttää kaikki dokumentit, esimerkiksi uhkauksia sisältävät sähköpostit.
  • työhön liittyviä uhkia käsitellään yhteistoiminnassa sekä yhteistyössä työpaikan työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön kanssa. Mahdollisia vaaroja on hyvä järjestelmällisesti kartoittaa ennakolta.
  • myös mahdollisen ns. jälkihoidon tarve arvioidaan. Luontevin jälkihoidon antaja on työpaikan työterveyshuolto.