Kaikkiaan yhdeksän Al Jazeeran edustajaa ja 11 muuta journalistia on asetettu syytteeseen yhteistyöstä terroristien kanssa, kansallisen yhtenäisyyden ja yhteiskuntarauhan vaarantamisesta sekä väärän tiedon levittämisestä Muslimiveljeskuntaa käsittelevässä uutisoinnissa.Sensuuri on tuttua Egyptissä, mutta viime vuosien vallankeikaukset ovat synnyttäneet uusia uhkia sananvapaudelle.”Hallitus käyttää laillisten ja laittomien keinojen yhdistelmää rangaistakseen, pelotellakseen ja uhkaillakseen riippumattomia ja kriittisiä ääniä, mukaan lukien toimittajia”, sanoo Sherif Mansour, joka johtaa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan osastoa Committee to Protect Journalists -järjestössä (CPJ). Valta vaihtuu, sensuuri pysyyArabikevään alettua 2011 valta on vaihtunut Egyptissä useaan kertaan, mutta sensuuri on pysynyt paljolti samana. Vaikka vaiennettavat ovat vaihtuneet vallanpitäjien mukana, koneisto on ennallaan. ”Hosni Mubarakin ajan lehdistö- tai rikoslakia ei ole muutettu”, vahvistaa Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) aluejohtaja Soazig Drollet. Hänen mukaansa vuonna 2011 vallan ottanut sotilasneuvosto, sitä seurannut Muslimiveljeskunta ja nyt jälleen sotilashallitus ovat kaikki pyrkineet hallitsemaan tiedonvälitystä ja kaihtaneet moniarvoisuutta.Viime aikoina on suitsittu erityisesti Muslimiveljeskuntaa koskevaa keskustelua. Mohammed Mursin johtaman ryhmän vuoden kestänyt valtakausi päättyi viime kesänä, ja uudet vallanpitäjät ovat leimanneet sen terrorismiksi.”Jos kannatat muslimiveljiä, olet vaikeuksissa”, vakuuttaa Cairo News Companyn (CNC) johtaja Nader Gohar.Vuonna 2013 Egypti sijoittui ensi kerran kymmenen kärkeen CPJ:n listalla toimittajia vangitsevista maista. RSF:n lehdistönvapausindeksissä Egyptin sijoitus oli 158/179. Egyptissä hyväksyttiin tammikuussa väliaikainen perustuslaki. ”Joiltakin osin se on lehdistönvapauden kannalta parempi kuin Muslimiveljeskunnan laatima, mutta tarkassa syynissä löytyy myös monia huolestuttavia kohtia, varsinkin hätätilan ja sota-ajan sensuuriin liittyen”, Drollet sanoo.Human Rights Watchin apulaisaluejohtaja Joe Stork pitää Egyptin nykyisen rikoslain säädöksiä perustuslakia huolestuttavampina. Kansakin vainoaaGoharin mukaan Cairo News Companyn toiminta on ollut helpompaa nykyjohdon kuin Muslimiveljeskunnan alaisuudessa – kunhan ei sanota hyvää sanaa veljeskunnasta.Nykyjohto kuitenkin kiristää CNC:tä panttaamalla sen toimiluvan uusimista. Samaa menettelyä on sovellettu moniin viestimiin vuoden 2011 jälkeen, mikä pakottaa ne rikkomaan lakia voidakseen jatkaa toimintaansa.Goharin mukaan viranomaiset pitävät näin liekaa lyhyenä. ”Jos joku media ei toimi niin kuin pitää, se on helppo pysäyttää.” Tiedonvälitystä vaikeuttaa myös Egyptin kansan jyrkkä kahtiajako. Väestön enemmistö kannattaa nykyistä sotilashallitusta, jonka näkyvin vaikuttaja on ollut entinen armeijan komentaja, kenraali Abdel Fattah al-Sisi. Hän erosi vastikään puolustusministerin paikalta ja asettunee ehdolle kevään presidentinvaaleissa. Toimittajien mukaan tunnelma on sellainen, että hallituksen arvostelija voi saada kimppuunsa paitsi hallituksen, myös kansanjoukot. ”Häntä kohdellaan petturina. On uutta, että yleisö vainoaa mediaa”, Gohar sanoo.YK on ilmaissut huolensa Egyptin viestimiin kohdistuvasta vainosta. Ihmisoikeusjärjestöt pyrkivät painostamaan maan johtoa julkistamalla tietoja lehdistönvapauden puutteista. Drolletin mielestä nykyinen sotilasjohto on mennyt liian pitkälle eikä se edes yritä salata tavoittelevansa täysin yksipuolista tiedonvälitystä. ”Miten demokratia voi syntyä tai toimia sellaisessa tilanteessa?”